Sikosalmi (joki)
| Sikosalmi | |
|---|---|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Savo |
| Kunnat | Suonenjoki |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue |
Konneveden alue (14.71), Pieksäjärven v−alue (14.79) |
| Pinta-ala | 350,3 km² [1] |
| Järvisyys | 12,46 % [1] |
| Pääuoman pituus | 51 km [2] |
| Pääuoman osuudet | Sikosalmi ←Leväjärvi ←Kutujärvi ←Kutujoki ←Haapajärvi ←Haapajoki ←Pieksänjärvi ←Surnuinjoki ←Kirkko−Surnui ←Surnuinvälijoki ←Pohjois−Surnui |
| Yhtyy | Rautalammin reitti |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Leväjärvi, Levä |
| Laskupaikka | Koskelovesi, Levä [3] |
| Sivu-uomat | Koirapuro [4] |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 97,6 m [4] |
| Laskukorkeus | 97,6 m [3] |
| Korkeusero | 0 m |
| Pituus | 1,4 km [3] |
| Leveys | 40 – 50 m [4] |
| Kaltevuus | 0 m/km |
| Keskivirtaama | 2 – 5 m³/s [5] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Sikosalmi on Pohjois-Savon Suonenjoen Levässä sijaitseva noin kilometrin pituinen joki, joka muodostaa Pieksäjärven valuma-alueen 51 kilometriä [2] pitkän pääuoman alajuoksun. Joen osuus alkaa Leväjärvestä ja laskee Koskeloveteen.[4][3][6]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sikosalmi on nimestään huolimatta joki, jonka vesi virtaa korkeuserosta päätellen suhteellisen hitaasti. Edellinen merkittävä korkeusero löytyy Leväjärven ja Kutujärven välisestä koskesta, jossa on 1,2 metrin pudotus. Sikosalmi, joka on vain 1,4 kilometriä pitkä, alkaa 250 metriä valtatien 9 yläpuolelta Leväjärven kapenevana luusuana. Ennen valtatien sijaa on entisen kylätien silta. Sillan kohdilla on joki hieman kapeampi, mutta yleensä on joki 40–50 metriä leveä. Joen rannat ovat loivarinteiset ja myös joki on matala. Rannat ovat soistunutta metsämaata ja rantaan ulottuvaa peltomaata on vain Leväjärven rannassa. Joen alaosan pohjoisrantaan laskee Koirapuro. Rantaan on rakennettu korkeintaan kolme vapaa-ajan asuntoa.[4][3]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sikosalmen rannat ovat maisemallisesti edustavia. Alaosan itäranta on rauhoitettu rantojensuojelualueeksi osana Natura 2000-hanketta Kurkivuori-Rimminluhta-Sikosalmi-alueessa (FI0600016, 91 hehtaaria). Rannat on pääosin karua nevaa, jossa kasvaa punakämmekkää, ja rämettä. Koirapuron varressa on luhtaista korpea, jossa kasvaa esimerkiksi harmaaleppää, hiirenporrasta ja velholehteä. Puroa molemmilla puolilla on raatevaltaisia alueita, jossa kasvaa mäntyä, koivua ja kuusta.[7]
Hydrologiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sikosalmen yläpuolisen valuma-alueen mitattua keskivirtaamaa (MQ) ei tässä tiedetä. Pieksäjärven valuma-alueen pinta-ala on 350 neliökilometriä ([1] km²), mutta myös arvoa 430 km² käytetään [8]. Valuma-alueen järvisyys on 12,5 % (tai 11,0 % [8]). Virtaamalle saadaan alarajan arvio käyttämällä yläjuoksulla sijaitsevan Pieksänjärven keskivirtaamaa, joka on määritetty järven luusuassa. Se on 2,2 kuutiometriä sekunnissa (m³/s, MQ), kun lisäksi tiedetään keskiylivirtaama (MHQ) 8,1 m³/s, ylivirtaama (HQ) 13,7 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,2 m³/s.[8] Vuonna 1980 julkaistussa Koski-inventoinnissa ilmoitetaan ylempänä Haapakoskessa keskivirtaamaksi 1,8 m³/s.[5] Yläraja keskivirtaamalle saadaan laskemalla Rautalammin reitille kuuluvan Koskelovesi–Miekkaveden yläpuolisen Nokisenkosken ja alapuolisen Tyyrinvirran virtaamaero. Koski-inventioinnissa ilmoitetaan Nokisenkosken keskivirtaamaksi 40 m³/s ja Tyyrinvirran 45 m³/s, jolloin erotukseksi tulee 5 m³/s. Sikosalmen virtaama on siten noin 2–5 m³/s.[5]
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sikosalmi sijaitsee Kymijoen vesistöalueen (14) Rautalammin reitin valuma-alueella (14.7). Joki alkaa Leväjärvestä, joka sijaitsee Pieksäjärven valuma-alueen (14.7) puolella Leväjärven–Kutujoen alueella (14.791), ja virtaa Konneveden alueen (14.71) puolelle Koskeloveteen, joka sijaitsee Koskeloveden alueella (14.713). Pieksäjärven valuma-alue loppuu valtatien 9 sillalle, josta Konneveden alue alkaa.[6][9]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Leväjärven luusuassa Sikosalmen rannassa on sijainnut Koskelon leirintäalue, joka näkyy sekä vuoden 1973 että vielä 1998 peruskartoissa. Näissä kartoissa ei ole vanhan tien siltaa, joka näkyy Karttapaikan kartassa vuonna 2023.[4][10][11][12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b Pieksänjärven valuma-alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 27.9.2023.
- ↑ a b c d e Sikasalmen suisto, Suonenjoki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.9.2023.
- ↑ a b c d e f Sikasalmen niska, Suonenjoki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.9.2023.
- ↑ a b c Koski-inventointi, s. 80–82. (raportti 188) Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8 ISSN 0355-0745 Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ a b Pieksäjärven valuma-alue (14.79) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 26.9.2023.
- ↑ Kurkivuori-Rimminluhta-Sikosalmi (Natura-alue FI0600016) natura2000.eea.europa.eu. 2018. EU. Viitattu 27.9.2023.
- ↑ a b c Manninen, Pertti: Pieksäjärven vesistön tila vv. 1975–1991, s. 5–8. (Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 445) Helsinki: Vesi- ja ympäristöhallitus, 1992. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 27.9.2023).
- ↑ Konneveden alue (14.71) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 26.9.2023.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3241 03 Suonenjoki. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1973. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 27.9.2023)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3241 03 Suonenjoki. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1988. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 27.9.2023)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3241 03 Suonenjoki. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1998. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 27.9.2023)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sovijärvi, Kai: Sikosalmen pienempi silta, Instagram (valokuva)