Sikinos (kaupunki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sikinos
Σίκινος
Sijainti

Sikinos
Koordinaatit 36°39′43″N, 25°05′24″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Agía Marína, Síkinos, Etelä-Egean saaret
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Kykladit

Sikinos (m.kreik. Σίκινος, lat. Sicinos/Sicinus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Sikinoksen saarella Kreikassa. Sen kaupunkikeskus sijaitsi noin 4,5 kilometriä lounaaseen nykyisestä Síkinoksen kylästä.[1][2][3][4]

Sikinoksen poliksen kaupunkikeskus sijaitsi samannimisen saaren lounaisosassa lähellä saaren länsirannikkoa. Se oli rakennettu nykyiselle Agía Marínan huipulle linnuntietä noin 4,5 kilometriä lounaaseen nykyisestä Síkinoksen kylästä eli Chórasta. Nykyisen nimensä huippu on saanut siellä olevasta Pyhälle Marinalle (Pyhä Margareeta) omistetusta kirkosta.[1][2][5][6]

Sikinoksen poliksen alueeseen kuului koko Sikinoksen saari, eikä sillä ollut muita poliksia. Saari luettiin antiikin aikana yleensä Kykladeihin, kuten nykyäänkin. Strabon ja Stefanos Byzantionlainen lukivat sen kuitenkin Kreetan lähisaariin. Saarelta ei tunneta kaupungin lisäksi muita antiikin aikaisia asutuspaikkoja.[1][7]

Antiikin aikaisesta hautamuistomerkistä ja temppelistä tehty Episkopín luostarin kirkko.

Sikinoksen saaren alkuperäiseksi nimeksi mainitaan Oinoe (Οἰνόη) sen viinintuotannon ansiosta. Kreikkalaisessa mytologiassa saari sai myöhemmän nimensä Lemnoksen kuninkaan Thoaksen ja saaren henkilöitymän najadinymfi Oinoen pojasta Sikinoksesta. Myytin mukaan Lemnokselta paennut Thoas ajelehti saarelle puunrungossa.[3][8][9]

Sikinoksen kaupunki oli alun perin oletettavasti joonialaisten siirtokunta.[3] Nämä asuttivat saaren noin 900-luvulla eaa. Solon viittasi noin 604 eaa. Sikinokseen ikään kuin merkityksettömän paikan ruumiillistumana.[2][9] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Sikinētēs (Σικινήτης)[1] tai Sikinitēs (Σικινίτης).[3]

Persialaissotien aikaan Sikinos oli Persian vallan alla.[3] Klassisella kaudella 400-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla Sikinos kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 418/417–416/415 eaa.[1] Jossain välissä 400-lukua eaa. saaren sanotaan tulleen doorilaisten asuttamaksi.[9] 300-luvulla eaa. Sikinos kuului toiseen Ateenan liittoon.[1][2] Piirtokirjoitusten perusteella kaupungissa tiedetään olleen bule eli neuvosto ja demos eli kansankokous.[1]

Kaupungin paikalla ei ole tehty arkeologisia kaivauksia.[2]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sikinoksen kaupunkikeskuksen paikalta on löydetty joitakin jäänteitä kaupungista, kuten agoraa julkisine rakennuksineen sekä muureja. Lyödökset ajoittuvat pääosin hellenistiselle ja roomalaiselle kaudelle.[1][5]

Saaren ainoa merkittävämpi antiikin aikainen rakennusjäänne on roomalaisaikainen hautamuistomerkki 200-luvulta jaa. Rakennus on tunnettu myös Apollon Pythioksen temppelinä, koska se oli ilmeisesti tässä käytössä myöhemmin; tähän viittaa paikalta löydetty piirtokirjoitus. Rakennus yhdisteli doorilaista ja joonialaista tyyliä, ja sen julkisivussa oli kaksi pylvästä (distylos in antis). Antiikin aikainen rakennus on myöhemmin tehty osaksi Episkopín luostaria sen kirkoksi. Rakennus sijaitsee samalla vuorenharjanteella kuin kaupunkikeskus siitä pohjoiseen, hieman huippua alempana.[2][3][5]

  1. a b c d e f g h Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”518 Sikinos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. a b c d e f Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”SIKINOS Cyclades, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b c d e f Smith, William: ”Sicinos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Sikinos Pleiades. Viitattu 13.5.2019.
  5. a b c Αγία Μαρίνα Aegean Islands. Arkistoitu 31.5.2019. Viitattu 13.5.2019.
  6. Πεζοπορία στη Σίκινο TopoGuide. Arkistoitu 14.5.2019. Viitattu 13.5.2019.
  7. Strabon: Geografia 10; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.15.31.
  8. Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.12.
  9. a b c Sikinos History Greeka.com. Viitattu 13.5.2019.