Siikakoski (Konnevesi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Siikakoski
Siikakoski keväällä 2021.
Siikakoski keväällä 2021.
Maat Suomi
Kunta Konnevesi
Koordinaatit 62.61751°N, 26.34335°E
Joki Kellanvirta [1]
Pituus 200–250 [1] m
Pudotuskorkeus 1,1–1,2 [2] m
Keskivirtaama 56 [3] m³/s
Siikakoski helmikuussa 2007.
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen kalasti aktiivisesti Konneveden Siikakoskella vuosina 1964−1981. Muistokivi Siikakosken varrella.

Siikakoski on Keski-Suomen Konnevedellä Rautalammin pääreitillä olevan Kellanvirran alussa sijaitseva koski. Kellanvirrassa on lisäksi vielä Taikinainen, Karinkoski ja Kellankoski. Joessa kalastamista markkinoidaan Konneveden Kosket-nimikkeen alla, jota vetää Konneveden kunnan tytäryhtiö Kellankosken Voima Oy. Kunta myös omistaa kosken [4].[1][5]

Yleistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siikakoski alkaa Konnevedestä ja sen vesi on yhtä kirkasta ja vedenlaadultaan erinomaista kuten Konnevedessäkin. Järven luusuassa sijaitsee Koskisaari, jonka molemmilta puolilta vesi virtaa suoraan koskeen. Koski on 250 metriä pitkä [6] ja sen leveys on kartan mukaan 80–130 metriä [1]. Kosken pinta-alaksi on ilmoitettu 2,4 hehtaaria [6]. Siikakosken oikeaan rantaan on raivattu ainakin 150 metriä pitkä kivetön uoma. Uoma puhkaisee oikealla rannalla olevan niemenkärjen, jota kosken alapäässä ylittävä yhdystien 16771 silta hyödyntää. Kosken vasemmalla rannalla on muistolaatta tien varressa ja alempana on kalastajille tarkoitettu laavu.[1]

Luontoarvoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siikakosken kiinnostavin piirre on villin taimenen kutu. Tutkimuksien mukaan Kellanvirran koskista Siikakoskessa on eniten kutukuoppia. Arvioidaan, että vuosittain koskessa kutee 10–30 naarasta (vuonna 2012 arviolta 40–60 naarasta). Kellanvirta on eteläisen Suomen merkittävin villin järvitaimenen lisääntymisalue [4]. Kosken nimenkin perusteella siika kutee samassa koskessa, mutta siitä ei ole tutkittua tietoa. Koskesta saadaan saaliiksi myös harjusta.[6]

Hydrologiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siikakosken valuma-alueen pinta-ala on 5 781,79 neliökilometriä ja sen järvisyys on 20,82 %.[7] Siikakosken virtaamat mitataan kosken niskalta eli Konneveden luusuasta. Keskivirtaamaksi (MQ) on mitattu 56 kuutiometriä sekunnissa (m³/s, vuosina 1981–2010 [3], tai 53 m³/s [2]), keskiylivirtaamaksi (MHQ) 93,28 m³/s ja keskialivirtaamaksi (MNQ) 32,92 m³/s. Virtaama-arvot on mitattu vuosina 1967–2022. Pienin mitattu virtaama (NQ) on 17,8 m³/s havaittiin 24.10.2006, ja suurin virtaama (HQ) on 143,00 m³/s vastaavasti 21.6.1988.[8]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koski-inventoinnissa mainitaan, että koskessa on ollut ainakin yksi vesimylly ja vesisaha, joita ei enää ole olemassa.[2] Keisarillinen senaatti määräsi 23.3.1914 Rautalammin reitin lauttausväylästä. Uittotoiminta oli alkanut kuitenkin jo 1850-luvulla ja sitä jatkettiin vuoteen 1964 saakka. Vuosina 1972–1973 uittolaitteet purettiin pois.[9] Siikakoskella on nähty kalastamassa vuosien mittaan myös monia merkkihenkilöitä ja valtiopäämiehiä. Heistä tunnetuimpia lienevät Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter [10] ja Suomen tasavallan pitkäaikainen presidentti Urho Kekkonen [11]. Siikakosken rannalle onkin pystytetty Urho Kekkosen kalaretkistä muistolaatta.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Siikakoski, Konnevesi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.8.2023.
  2. ↑ a b c Koski-inventointi, s. 70. (raportti 188) Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8 ISSN 0355-0745 Teoksen verkkoversio (PDF).
  3. ↑ a b Mittausasemien virtaamat - Keski-Suomi (virtaamatietoja vuosilta 1981–2010) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 8.8.2023.
  4. ↑ a b Mustonen, Antti: 3000 asukkaan kunta sijoitti miljoonia seitsemään koskeen: työttömyyden uskotaan laskevan ja yritystoiminnan virkistyvän Kauppalehti. Viitattu 14.8.2019.
  5. ↑ Niskanen, Markku: Sähköä villin taimenen ehdoilla energiauutiset.fi. 30.10.2017. Energiateollisuus ry. Viitattu 8.8.2023.
  6. ↑ a b c Valkeajärvi, Pentti, Syrjänen, Jukka & Heinimaa, Petri: Konneveden koskien taimenkannan hoito- ja kalastussuunnitelma (PDF) (s. 5, 11–14) 2013. Konnevesi: Konneveden kalatutkimus ry. Viitattu 8.8.2023.
  7. ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  8. ↑ Kymijoen vesistö - Konnevesi luusua (virtaamatietoja vuosilta 1967–2022) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 8.8.2023.
  9. ↑ Tarvaalanoski tarvaala.fi. 2014. Viitattu 8.8.2023.
  10. ↑ Jimmy Carter Suomessa mtvuutiset.fi. 8.7.1997. Viitattu 6.4.2021.
  11. ↑ Explories: Kekkosen kalavesillä – Siikakoski - Rautalammin museo - Explories explori.es. Viitattu 6.4.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Siikakoski_(Konnevesi)&oldid=22810183”