Sigurd Sormus

Sigurd Sormus Bråvallan taistelun jälkeen.

Sigurd Sormus (muinaisnorjaksi, Sigurðr Hringr) oli legendaarinen Ruotsin kuningas, joka hallitsi 700-luvulla. Hän voitti Harald Sotahampaan myyttisessä Bråvallan taistelussa.

Sigurd Sormus
Ruotsin ja Tanskan kuningas
Valtakausi	700-luvulla
Edeltäjä	Harald Sotahammas
Seuraaja	Ragnar Lodbrok
Lapset	Ragnar Lodbrok
Isä	Ingjald tai Randver
Äiti	Åsa Haraldsdotter tai Harald Sotahampaan sisko

Hervörin saaga

Hervörin saaga kertoo, että Randveristä tuli Tanskan sivujokikuningas hänen isänsä Valdarin kuoltua. Hänen vanhemmasta veljestään Harald Sotahampaasta tuli kuningas Gautlannissa. Harald sitten valtasi kaikki alueet, joita oli hallinnut hänen äitinsä isoisän Iivar Vidfamne (eli Ruotsi, Tanska, Kuurinmaa, Saksi, Viro, Gardarike, Northumberland).

Randverin kuoltua Englannissa hänen poikansa Sigurd Sormus otti Tanskan kuninkuuden, oletettavasti Haraldin alaisuudessa.

Myöhemmin molempien kuoleman jälkeen Haraldin poika Östen Beli, hallitsi Ruotsia, kunnes Ragnar Lodbrokin poika Björn Rautakylki tappoi hänet.

Sögubrot af nokkrum fornkonungum

Teoksessa Sögubrot af nokkrum fornkonungum kerrotaan Sigurdin sukujuurista. Siinä Harald Sotahammas alkoi tuntea olonsa vanhaksi, joten hän teki Sigurdista Ruotsin ja Länsi-Göötanmaan kuninkaan. Teoksen mukaan Harald saavutti 150-vuoden iän, hän halusi kuolla kuninkaana taistelussa ja siksi haastoi Sigurdin.

Hän kokosi väkeä Ruotsista, Länsi-Göötanmaalta ja Norjasta ja lähti Brávellirin tasangolle Kolmårdenin metsään, lähellä Bråviken-lahtea. Siellä he kävivät valtavan Brávellirin taistelun.

Sigurd löi setänsä Haraldin, joka kuoli taistelussa, ja niin Sigurdista tuli myös Tanskan hallitsija.

Olavi Tryggvasonin saaga

Olavi Tryggvasonin laajennetun saagan mukaan, kun Sigurd sai vakiinnutettua Ruotsi-Tanskan valtakuntansa, muisti hän Englannissa olleet maat, joita Harald Sotahammas oli hallinnut ja Iivar Vidfamne ennen häntä. Ingjald, joka oli sukua Wessexin hallitsijalle, oli ottanut nämä alueet valtaansa.

Sigurd hyökkäsi Northumbriaan ja voitti Ingjaldin taistelussa. Sen jälkeen hän alisti Northumbrian ja teki Olavi Kinrikssonista sivujoen kuninkaan.

Myöhemmin Sigurd teki Olavista Jyllannin kuninkaan. Olavi palveli Sigurdia ja myöhemmin Ragnar Lodbrokia. Hänen jälkeläisensä Grim, Audulf ja Gorm Lapseton hallitsivat myös Jyllannissa. Gorm adoptoi löytöpoika Knudin, ja tämän pojasta Gormista tuli Tanskan kuninkaiden esi-isän Hardeknudin kasvatusisä.

Muita Sigurd Sormukseen viittaavia lähteitä

Skjöldunga saga kertoo, että Sigurdin olleen naimisissa Alfhildin kanssa, joka oli Alfin, Alfheimin kuninkaan tytär. Heidän poikansa oli Ragnar Lodbrok, joka seurasi isäänsä, mutta asetti Ruotsiin kuningas Eysteinn Belin, jonka Ragnarin pojat myöhemmin tappoivat.

Saxo Grammaticuksen Gesta Danorumin (kirja 7) mukaan Sigurd olisi ollut Ruotsin kuninkaan Ingjaldin poika ja Tanskan kuninkaan Harald Sotahmpaan äidinpuolinen veljenpoika. Ingjaldin rakkaus Haraldin sisareen, mikä johti Brávellirin taisteluun.

Harald Kaunotukan saagassa kerrotaan, kuinka Harald Kaunotukka sai tietää, että Ruotsin kuningas Erik Eymundsson oli laajentanut Ruotsia länteen, ja että siitä tuli yhtä laaja, kuin kuningas Sigurd Sormuksen ja hänen poikansa Ragnar Lodbrokin aikana.

Ragnar Lodbrokin saagassa mainitaan, että Sigurd ja Harald Sotahmmas taistelivat Brávellirin taistelun ja että Harald kaatui. Taistelun jälkeen Sigurdista tuli Tanskan kuningas ja Ragnar Lodbrokin isä.

Katso myös

• Luettelo varhaisista Tanskan hallitsijoista
• Luettelo myyttisistä Ruotsin hallitsijoista

Lähteet

• Saga Ólafs Konúngs Tryggvasonar
• Saxo Grammaticus (1905) The nine books of the Danish history of Saxo Grammaticus
• Smyth, Alfred (1977) Scandinavian kings in the British Isles 850–880
• Storm, Gustav (1877) "Ragnar Lodbrok og Lodbrokssønnerne; Studie i dansk Oldhistorie of nordisk Sagnhistorie"
• Tolkien, Christopher, & Turville-Petre, G. (eds) (1956) Hervarar Saga ok Heidreks. London: Viking Society for Northern Research