Signe Mörne
| Signe Mörne | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1875 |
| Kuollut | 1952 |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | näyttelijä, lausuja ja kirjailija |
| Puoliso | Arvid Mörne |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | ruotsi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Signe Antoinette Mörne, o.s. Hagelstam (15. maaliskuuta 1875 – 17. marraskuuta 1952), oli suomalainen näyttelijä, lausuja ja kirjailija.[1]
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Signe Mörne kävi Helsingin Ruotsalaisen teatterin oppilaskoulun ja opiskeli teatterialaa Kööpenhaminassa Betty Henningsin oppilaana. Hän oli Ruotsalaisen teatterin näyttelijä 1915–1920. Hän esiintyi ensimmäisen kerran oppilaskoulun kanssa 1915 Helena Nybomin näytelmässä Silkeshärvan, Ida Branderin opastuksella. Seuraavana vuonna Mörne näyttelijä jälleen oppilaskoulun kanssa Einar Christiansenin komediassa Skvaller (Folkesnak). Viimeisen kerran hän näytteli vuonna 1917, ja kyseessä oli August Strindbergin Påsk, jossa hänen roolinsa oli Kristina. Mörnen näyttelijänura oli lyhyt mutta kiinnostus teatteriin säilyi koko eliniän, sillä hän esiintyi lausujana.
Mörne avioitui runoilija Arvid Mörnen kanssa 1899, ja heille syntyi kolme lasta, joista Barbro Mörnestä tuli kääntäjä ja kirjailija. Vuodesta 1923 aivan viime vuosiin saakka hän oli Kauniaisissa Itäisen ruotsalaisen seurakunnan yhdistyksen puheenjohtaja. Hän oli myös mukana espoolaisen Solvallan lastentarhan toiminnassa. Mörne kirjoitti yhdessä tyttärensä Barbro Mörnen kanssa kirjan Soldatbrev från Finlands krig 1939–1940 (Söderströms 1940).
Kauniaisissa on Mörnen mukaan nimetty Signenkuja, jonka varrella on perheen rakennuttama huvila.[2]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Soldatbrev från Finlands krig 1939–1940 (1940)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Svenska folkskolans kalender (1953)
- Svenska Teaterns i Helsingfors repertoar 1860–1975 (1977)