S. A. Keinänen
Sigfrid August Keinänen (7. helmikuuta 1841 Kuopio – 25. syyskuuta 1914 Lempäälä)[1] oli suomalainen taidemaalari ja piirustuksenopettaja, joka tunnetaan kansankuvauksistaan sekä Kalevala-aiheisesta taiteestaan.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keinäsen vanhemmat olivat kuopiolainen kirvesmies Olavi Keinänen ja Birgitta Hiltunen.[1] Keinänen toimi aluksi puurakennusmiehenä ja värjärinä, mutta lähti vuonna 1863 opiskelemaan vasta perustettuun Jyväskylän seminaariin, jonka ensimmäiseltä vuosikurssilta hän valmistui vuonna 1867. Hän jatkoi opintojaan Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1867–1868. Kerätäkseen varoja ulkomailla opiskelua varten hän järjesti vuonna 1868 Jyväskylän seminaarissa taidenäyttelyn, joka oli Jyväskylän ensimmäinen taidenäyttely. Sen jälkeen Keinänen opiskeli Kööpenhaminan Kuninkaallisessa taideakatemiassa ja Tukholman Kuninkaallisessa taideakatemiassa vuosina 1869–1872. Vuodesta 1872 alkaen hän toimi piirustuksenopettajana eri oppikouluissa Helsingissä. Hän opetti myös Taideteollisessa keskuskoulussa sekä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa.[2][3] Vuosina 1887 ja 1888 Keinänen työskenteli Hovingin matka-apurahan turvin Italiassa ja Pariisissa.[1] Hän sai toisen palkinnon dukaattikilpailussa vuonna 1877.[3] Keinänen kuului Suomen Taiteilijaseuran johtokuntaan vuosina 1882–1911 ja hänet valittiin seuran kunniajäseneksi vuonna 1914.[1]
Taiteellinen tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keinänen maalasi Düsseldorfin koulukunnan ihanteellista tyyliä noudattavia ja osin myös realistisia kansanelämän kuvauksia.[4] Hänen tunnetuin kansankuvauksensa on vuonna 1880 valmistunut Käräjätalon eteisessä.[2] Keinänen teki ensimmäisiä Kalevala-aiheisia maalauksia 1870-luvun alusta alkaen. Häntä johdatti aihepiirin pariin muun muassa hänen ystävänsä Julius Krohn. Lisäksi yksi hänen opettajistaan Tukholmassa oli ollut muinaisskandinaavisiin aiheisiin erikoistunut Mårten Winge. Keinänen voitti vuonna 1885 Savo-karjalaisen osakunnan järjestämän ensimmäisen kilpailun Kalevalan kuvituksesta ja julkaisi vuosina 1895–1898 litografiasarjan Kuvia Kalevalasta, jonka kuvat tulivat tunnetuiksi myös postikortteina. Keinänen kuitenkin jäi Kalevalan kuvittajana nopeasti entisen oppilaansa Axel Gallénin varjoon.[1]
Keinäsen maalauksissa on kansatieteellistä pyrkimystä ja tuoretta todellisuudentajua[5]. Hän kiersi 1870-luvulta alkaen kesäisin Karjalan kannaksella keräämässä kansatieteellistä aineistoa.[1] Keinänen laati myös opetusmateriaaleja koulujen piirustuksenopetuksen tarpeisiin.
Arkkitehti Väinö Keinänen oli S. A. Keinäsen poika.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Käräjätalon eteisessä, 1880
- Lepäävä kyntäjä
- Hämäläinen maisema
- Vanha tammi
- Väinämöisen lähtö
- Kuvia Kalevalasta, piirustuksia, neljä nidettä 1895–1898.
Kuvia teoksista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Särkynyt ilo, 1878
-
Kehdossa, 1884
-
Onkipoika, 1890.
-
Kullervo paimenessa, 1896
-
Haminalahti, emäntä polulla, 1900
-
Ruokatauko, 1906
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vantaan aikuislukion taidehistorian kurssi - Düsseldorfilaisia taiteilijoita (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 379.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Aimo Reitala: Keinänen, Sigfrid August (1841 - 1914) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 13.10.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b Jyväskylän taidemuseo - taiteilijoita (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 27.2.2014.
- ↑ a b S. A. Keinänen taiteilijamatrikkelissa
- ↑ 1941 Otavan Ison tietosanakirjan mukaan, osa 4 s. 728.
- ↑ ”Keinänen, Sigfrid”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5