Sigfox

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sigfox on 868 megahertsin radiotaajuudella toimiva esineiden internetiä varten suunniteltu tietoliikenneverkko, joka on suunniteltu pienten datamäärien välittämiseen esimerkiksi paikannuslaitteista sekä palovaroittimien, murtohälyttimien, vesivuotovahtien ja lämpömittareiden sensoreista[1]. Sigfox-verkkoon kytketty laite saa siirtää enintään 12 tavua dataa kymmenen minuutin välein ja 140 kertaa vuorokaudessa[2]. Takaisin päin saa siirtää vain kahdeksan tavua[2]. Esimerkiksi GPS-paikannuskoordinaattien siirtämiseen kuluu kuusi tavua ja lämpötilalukema vie kaksi tavua.[2]

Sigfoxissa toimivat lähettimet tarvitsevat matalan lähetystasonsa vuoksi vain hyvin vähän sähkövirtaa, mikä tekee verkosta energiatehokkaan sekä taloudellisesti kilpailukykyisen, koska antureiden paristot tarvitsee vaihtaa vain noin kerran kymmenessä vuodessa. Sigfoxin matalataajuuinen säteily läpäisee myös erittäin hyvin seinä- ja muita rakenteita jo alhaisella lähetysteholla.[1]

Sigfox perustettiin vuonna 2009 Ranskassa[2]. Sigfox avattiin Suomessa vuonna 2016, ja sillä oli aloitusvuonna 40 prosentin väestöpeitto[1]. Verkkopeiton kerrotaan olevan noin 85 prosenttia Suomen väestöstä vuonna 2021[2].

Sigfox-tukiasemia on asennettu samoihin mastoihin, joissa sijaitsevat puhelintukiasemat[2]. Sigfoxin käyttämällä taajuusalueella saavutetaan maaseudulla jopa yli 200 kilometrin kantama.[3]

Suomessa Sigfox-verkkoa operoi Connected Finland[2].

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]