Pierre Le Moyne d’Iberville
| Pierre Le Moyne d’Iberville | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | kastettu 20. heinäkuuta 1661 Ville Marie, Uusi Ranska (nykyään Montreal, Kanada) |
| Kuollut | 9. heinäkuuta 1706 (44 vuotta) Havanna, Capitanía General de Cuba |
Pierre Le Moyne d’Iberville et d’Ardillières (kastettu 20. heinäkuuta 1661 Ville Marie, Uusi Ranska (nykyään Montreal, Kanada) – 9. heinäkuuta 1706 Havanna, Capitanía General de Cuba) oli Uudesta Ranskasta kotoisin ollut upseeri ja tutkimusmatkailija, joka perusti Louisianan siirtokunnan. Hän oli sotilasarvoltaan Ranskan laivaston capitaine de vaisseau.[1][2]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Iberville oli Longueuilista kotoisin olleen Charles Le Moynen ja Catharine Primot'n kolmas poika. Useat hänen veljistään kunnostautuivat tutkimusmatkailijoina ja merimiehinä. Iberville ryhtyi merimieheksi jo varhain ja palveli vapaaehtoisena Pierre de Troyesin alaisuudessa Hudson Bayssä. Vuonna 1686 hän aloitti uran sotilaana ja merimiehenä ja osallistui moniin retkiin englantilaisia vastaan yhdeksänvuotisen sodan aikana. Hyökkäyksessä Fort Rupertin linnaketta vastaan hän kaappasi veljensä Maricourtin ja yhdeksän miehen kanssa englantilaisen aluksen, jossa oli 15 miestä ja Hudson Bayn kuvernööri. Hän sai palkkioksi valloitettujen kauppapaikkojen kuvernöörin viran. Vuonna 1690 hän osallistui raakaan ryöstöön Corlaerissa, Uudessa Englannissa, jossa noin 60 uudisasukasta tapettiin. Ryöstöretkillä hän kaappasi englantilaisilta turkiksia. Vuonna 1694 hän valloitti Hudson Bayssä sijaitsevan Fort Nelsonin, jonka hän nimesi Bourboniksi, ja vuonna 1696 Fort Pemaquidin Mainessa. Vuonna 1696 hän valloitti myös kaikki Newfoundlandin rannikon englantilaiset siirtokunnat. Ibervillen johtamat miliisijoukot, intiaanisoturit ja ranskalaiset sotilaat polttivat, ryöstivät ja tappoivat noin 200 miestä. Vuonna 1697 hän johti retkikuntaa englantilaisia vastaan Hudson Bayssä. Hänellä oli neljän aluksen ja prikaatin laivue. Iberville, jonka jää erotti aluksistaan, hyökkäsi 5. syyskuuta 1697 yksin Pélican-aluksellaan kolmeen englantilaiseen alukseen kimppuun menestyksekkäästi. Hän menetti laivansa ja saaliinsa lähellä St. Teresa -joen suuta, mutta kolmen laivueeseensa kuuluvan aluksen saapuessa hän valtasi jälleen Fort Nelsonin.[1][2]
Iberville purjehti Ranskaan marraskuussa 1697, ja merenkulkuministeri valitsi hänet johtamaan retkikuntaa, jonka tarkoituksena oli löytää uudelleen Mississippi-joen suu ja asuttaa Louisiana, jota englantilaiset havittelivat. Ibervillen laivasto purjehti Brestistä 24. lokakuuta 1698. Se koostui kahdesta pienestä fregatista sekä kahdesta kauppa-aluksesta. Santo Domingossa sotalaiva liittyi retkikuntaan ja kulki sen mukana määränpäähän. 25. tammikuuta 1699 Iberville saavutti espanjalaisten perustaman Pensacolan edustalla sijaitsevan Santa Rosan saaren. Hän purjehti sieltä Mobile Bayhin ja tutki Massacre Islandin, myöhemmin Dauphinen. Hän ankkuroi Cat Islandin ja Ship Islandin väliin, ja 13. helmikuuta 1699 hän lähti veljensä Bienvillen kanssa mantereelle, Biloxiin. 27. helmikuuta hän lähti kahden soutuveneen, kahden kanootin ja 48 miehen kanssa etsimään Mississippin suuta, jonka hän löysi 2. maaliskuuta 1699. Hän purjehti Red Riverin suulle asti ja palasi laivoilleen Bayou Ascantia ja kahden järven kautta, jotka hän nimesi Maurepasiksi ja Pontchartrainiksi. 1. toukokuuta 1699 hän rakennutti linnakkeen Biloxin lahden koillispuolelle, hieman nykyisen Ocean Springsin alueen takana. Tämä linnoitus sai nimen Maurepas tai Old Biloxi. Hän haali turkiksia ja neuvotteli alkuperäiskansojen kanssa. 4. toukokuuta 1699 Iberville purjehti Ranskaan ja jätti Sauvole-nimisen, muuten tuntemattoman miehen vasta perustetun siirtokunnan johtoon. Ranskassa hän oli ensimmäinen syntyperäinen kanadalainen, jolle myönnettiin Croix de Saint-Louis urhoollisuudesta. Hän palasi Amerikkaan 8. joulukuuta 1699, nousi Mississippiä pitkin Natcheziin asti ja määräsi rakennettavaksi linnakkeen, joka hylättiin vuonna 1705. Iberville palasi Ranskaan 28. toukokuuta 1700 ja palasi Louisianaan 18. joulukuuta 1701. Hän pysyi siirtokunnassa 27. huhtikuuta 1702 asti ja lähetti Bienvillen perustamaan Mobile-joen Fort Louisin 16. tammikuuta 1702 (nykyään Mobile, Alabama). Espanjan perimyssodan puhjettua Iberville valloitti vuonna 1706 Nevisin saaren englantilaisilta, ryösti sen häikäilemättä ja lähti Havannaan saadakseen espanjalaisilta vahvistuksia Carolinaan hyökkäämistä varten. Hän kuoli Havannassa keltakuumeeseen. Hänet tuomittiin muun muassa laittomasta kaupankäynnistä, ja suurin osa hänen jättämästään omaisuudestaan takavarikoitiin korvaukseksi.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Pierre Le Moyne, Sieur d'Iberville The Catholic Encyclopedia. 1912. Viitattu 20.5.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Pierre Le Moyne d’Iberville Dictionary of Canadian Biography. 2020. Viitattu 20.5.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pierre Le Moyne d’Iberville Wikimedia Commonsissa
