Siegfried Borries
Siegfried Borries (10. maaliskuuta 1912 Münster – 16. elokuuta 1980 Berliini) oli saksalainen viulisti.[1]
Borries oli Bram Elderingin oppilaana Kölnissä. Hän toimi konserttimestarina Berliinin filharmonikoissa Wilhelm Furtwänglerin johdolla vuosina 1933–1941. Tämän jälkeen hän työskenteli samassa asemassa Staatskapelle Berlinissä Herbert von Karajanin johdolla, vuosina 1945–1956 jälleen Berliinin filharmonikoissa. Borries loi kansainvälisen uran myös solistina ja kamarimuusikkona. Hän soitti esimerkiksi omassa triossaan toisen maailmansodan jälkeen. Hän teki opetustyötä Städtische Konservatoriumissa ja vuodesta 1949 professorina Musikhochschule Berlinissä.[1] Borries oli poliittisista syistä ja Itä-Saksan asiaan puuttumisen johdosta jonkin aikaa syrjässä tehtävistään Musikhochschulessa, mutta hän pääsi myöhemmin sinne takaisin töihin, vaikkakin hänelle asetettiin rajoituksia.[2]
Borries oli mukana soittajana Albert Speerin joulumatkalla Suomen Lappiin vuonna 1943.[3] Hän esiintyi yhtenä solisteista Berliinin filharmonikkojen viimeisissä toisen maailmansodan aikaisissa konserteissa, jotka pidettiin huhtikuun 1945 toisella viikolla.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Metzler Musiklexikon: Band 1: A-E, s. 332 Harald Hassler
- ↑ Review: BEETHOVEN/SPOHR Violin Concertos MusicWeb International
- ↑ Inside The Third Reich, s. 524 Albert Speer
- ↑ Reich's Orchestra: The Berlin Philharmonic 1933-1945, ss. 248 Misha Aster