Oma pääoma
Oma pääoma (lyh. OPO) on se osa yrityksen pääomasta, jolla ei ole takaisinmaksuvelvollisuutta, toisin kuin vieraalla pääomalla. Oma pääoma koostuu yritykseen sijoitetusta pääomasta, arvonkorotuksista ja yritykseen kertyneistä voittovaroista, joita ei ole maksettu esimerkiksi osinkoina yritykseen sijoittaneille. Oman pääoman määrä näkyy yrityksen taseen vastattavaa-puolella.
Oma pääoma on yrityksen puskuri riskejä vastaan. Oman pääoman määrä ilmentää yrityksen vakavaraisuutta.[1]
Oman pääoman muodostuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Omaa pääomaa voi kertyä taseeseen kolmella tavalla:[2]
- Sijoitettuna omana pääomana. Sitä ovat esimerkiksi osakeyhtiön osakepääoma, osuuskunnan osuuspääoma ja kommandiittiyhtiön tai avoimen yhtiön yhtiömiespääoma. Ne näkyvät omassa pääomassa asianomaisessa erässä.
- Hallussapitovoittoina. Niitä syntyy, jos yrityksen omistaman omaisuuden arvo nousee ja arvonnoususta kirjataan arvonkorotus. Hallussapitovoittoja voidaan esittää arvonkorotusrahastossa ja käyvän arvon rahastossa.[3] Kaikissa yhtiöissä näitä ei ole.
- Tulorahoituksena. Se näkyy oman pääoman erissä Tilikauden voitto/tappio ja Edellisten tilikausien voitto/tappio. Voitot kasvattavat omaa pääomaa, tappiot pienentävät sitä.
Oman pääoman erät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oma pääoma kirjataan tilinpäätökseen taseen vastattavaa-puolelle. Suomen kirjanpitoasetuksen mukaan oma pääoma on seuraavien tase-erien summa:[4]
| Oma pääoman erä | Sisältö | Sidottu/Vapaa |
|---|---|---|
| I Osake-, osuus- tai muu niitä vastaava pääoma | Omistajien yhtiöön sijoittamia varoja | Sidottu |
| II Ylikurssirahasto | Yhtiön omista osakkeista tai osuuksista saatuja varoja (vanhan lain mukaan) | Sidottu |
| III Arvonkorotusrahasto | Hallussapitovoittoja pysyvien vastaavien maa- ja vesialueista sekä arvopapereista[3] | Sidottu |
| IV Muut rahastot | ||
| 1. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) | Yhtiöön tehtyjä sijoituksia tai voittovaroja | Vapaa |
| 2. Vararahasto | Sisältö vaihtelee | Vaihtelee |
| 3. Yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen mukaiset rahastot | Sisältö vaihtelee | Vapaa |
| 4. Käyvän arvon rahasto | Hallussapitovoittoja rahoitusvälineistä ja sijoituskiinteistöistä | Sidottu |
| 5. Muut rahastot | Sisältö vaihtelee | Vapaa |
| V Edellisten tilikausien voitto (tappio) | Aiemmilta tilikausilta kertyneet jakamattomat voitot[3] | Vapaa |
| VI Tilikauden voitto (tappio) | Kuluneen tilikauden voitto tai tappio (tuotot−kulut)[3] | Vapaa |
| VII Pääomalainat[5] | Oman pääoman ehtoiset pääomalainat[1] | – |
Kaikissa yhtiöissä ei ole kaikkia mainittuja tase-eriä. Pääomalainat voi esittää myös vieraassa pääomassa.[1]
Sidottu ja vapaa oma pääoma eri yhtiömuodoissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oma pääoma jakautuu sidottuun ja vapaaseen omaan pääomaan. Sidottu oma pääoma on tarkoitettu yhtiön velkojien suojaksi.[1]
Jako on erilainen eri yhtiömuodoissa. Suomen lain mukaan oma pääoma jakautuu eriin seuraavassa kuvatulla tavalla.
Osakeyhtiö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osakeyhtiön sidottua omaa pääomaa ovat osakepääoma, arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto sekä mahdolliset edelleen käytössä olevat vuoden 1978 osakeyhtiölain mukaiset ylikurssirahasto ja vararahasto.[6]
Muut oman pääoman erät ovat vapaata omaa pääomaa. Siihen kuuluvat myös kertyneet voittovarat sekä SVOP-rahasto.[6]
Osinko yhtiön omistajille maksetaan vapaasta omasta pääomasta. Osinko voi olla korkeintaan vapaan oman pääoman suuruinen.[6]
Asunto-osakeyhtiö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asunto-osakeyhtiön sidottua omaa pääomaa ovat osakepääoma, rakennusrahasto, arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto.[7]
Muut rahastot ovat vapaata omaa pääomaa. Siihen kuuluvat myös kertyneet voittovarat.[7]
Jos asunto-osakeyhtiöllä on ennen vuotta 1992 syntynyt vararahasto, se esitetään omassa pääomassa sen ehtoja vastaavalla tavalla.[7]
Osuuskunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osuuskunnan sidottua omaa pääomaa ovat osuuspääoma, osakepääoma, vararahasto, arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto[8] sekä mahdollinen aiemman osuuskuntalain mukainen ylikurssirahasto.[9] Osuuspääomaan voi kuulua varsinaisen osuuspääoman lisäksi lisäosuuspääoma ja sijoitusosuuspääoma.[10]
Muut oman pääoman erät ovat vapaata omaa pääomaa. Siihen kuuluvat muut rahastot ja kertyneet voittovarat (ylijäämä).[8]
Osuuskunnan voitosta käytetään omassa pääomassa nimitystä ylijäämä ja tappiosta alijäämä. Jos osuuskunnan sääntöjen mukainen tarkoitus on tuottaa voittoa, on kuitenkin johdonmukaista käyttää nimityksiä voitto ja tappio.[10]
Säästöpankki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Säästöpankin sidottua omaa pääomaa ovat peruspääoma, vararahasto, arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja kantarahasto.[11]
Muut oman pääoman erät ovat vapaata omaa pääomaa. Siihen kuuluvat muut rahastot ja kertyneet voittovarat.[11]
Yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen mukaiset rahastot sekä muut rahastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen mukaiset rahastot ovat vapaaehtoisia rahastoja, joihin siirretään voittovaroja kirjanpitovelvollisen yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä määrätyllä tavalla. Rahastoja voivat olla esimerkiksi lahjoitusrahasto, käyttörahasto tai peruskorjausrahasto. Tavanomaisesti yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä määrätään, mihin tarkoituksiin rahastoituja varoja saa käyttää. Kun rahastoa käytetään menojen kattamiseen, rahastosta siirretään varoja voittovaroihin. Kun rahastoa käytetään voitonjakoon, varojenjako kirjataan rahaston pienennykseksi.[10]
Muut rahastot ovat näitä vastaavia vapaaehtoisia rahastoja, jotka on kuitenkin perustettu osakeyhtiössä yhtiökokouksen, osuuskunnassa osuuskunnan kokouksen päätöksellä. Rahastolle voidaan antaa sen käyttötarkoitusta kuvaava nimi kuten lahjoitusrahasto tai käyttörahasto. Yhtiökokous päättää, siirretäänkö voittovaroista varoja muuhun rahastoon ja tavallisesti myös siitä, miten rahastoituja varoja käytetään.[10]
Rahastojen merkitys on varautuminen tuleviin menoihin ennakolta. Rahastoinnilla korvamerkitään varoja tiettyihin yhtiökokouksen hyväksymiin käyttötarkoituksiin. Tulevia menoja ei tavallisesti ole mahdollista merkitä tuloslaskelmaan, mutta rahastojen avulla ne voi merkitä taseeseen ja siten informoida sidosryhmiä päätöksestä.[1]
Muilla rahastoilla on usein erityinen merkitys yhdistyksissä ja säätiöissä, jotka keräävät varoja tiettyyn käyttötarkoitukseen kuten apurahoihin tai sosiaalityöhön.[10] Rahastojen nimikkeiden avulla voidaan osoittaa sovittuja käyttötarkoituksia. Nimikkeillä voidaan myös osoittaa saatujen varojen lahjakirjassa tai testamentissa määrättyjä käyttötarkoituksia.[1]
Asunto-osakeyhtiö voi halutessaan rahastoida osakkailta kerättyjä pääomavastikkeita. Rahastointimenettelyssä vastikkeita ei käsitellä yhtiön tulona vaan oman pääoman sijoituksina. Yhtiöjärjestyksen tai yhtiökokouksen päätöksen perusteella perustettuja rahastoja voivat olla esimerkiksi lainanlyhennysrahasto ja perusparannusrahasto. On suositeltavaa, että näissä rahastoissa on vain varoja, jotka liittyvät maksamattomiin lainoihin tai tuleviin tai keskeneräisiin (rakennus)hankkeisiin. Kun laina on maksettu pois tai hanke valmis, muussa rahastossa olevat varat on suositeltavaa siirtää rakennusrahastoon tai SVOP-rahastoon.[10]
Yhdistyksen ja säätiön oma pääoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdistyksen (aatteellisen yhteisön) ja säätiön omassa pääomassa esitetään ensin mahdollinen peruspääoma (kuten säädepääoma), sen jälkeen sidotut rahastot ja sitten vapaat rahastot. Niiden jälkeen esitetään edellisten tilikausien kertynyt ylijäämä (alijäämä) sekä tilikauden ylijäämä (alijäämä).[12]
Yhdistyksen ja säätiön oman pääoman rahastot jaetaan määrätarkoitukseen osoitettuihin eli sidottuihin rahastoihin ja vapaisiin rahastoihin.[12]
Sidottuja rahastoja ovat omakatteiset rahastot ja muista tuloista muodostetut rahastot:[12]
- Omakatteiset rahastot ovat niin sanottuja epäitsenäisiä säätiöitä. Niiden varat on pidettävä erillään muista varoista.[12]
- Muista tuloista muodostettuja sidottuja rahastoja ovat lahjoitus-, testamentti- ym. tuloista muodostetut rahastot. Lahjakirjassa tai testamentissa on niiden pääoman tai tuoton käyttöä rajoittavia määräyksiä.[12][1]
Sidotun rahaston perustana on sitä hallinnoivan säätiön tai yhdistyksen ulkopuolinen tahdonilmaisu. Sidottua rahastoa ei voi purkaa ja muuttaa vapaiksi varoiksi, ei edes silloin, kun se tarkoitus, johon varat on aikanaan saatu, on toteutunut. Tarkoituksen toteuttamisesta aiheutuvat kulut voi kuitenkin veloittaa sidotusta rahastosta.[13]
Vapaita rahastoja ovat lahjoitus-, testamentti- ym. tuloista muodostetut nimikko- tai muistorahastot. Ne ovat vapaasti käytettävissä ilman, että niihin kohdistuu rajoittavia erityismääräyksiä.[12] [1]
Muut vapaat rahastot ovat rahastoja, joita yhdistys tai säätiö on perustanut siirtämällä niihin varoja ylijäämästä. Ne on muodostettu säätiön tai yhdistyksen sisäisin päätöksin eikä niissä ole kyse pääomasijoituksista. Tällainen rahasto voi olla esimerkiksi korjausrahasto.[12][1][13]
| Jako | Rahastot | Varat | Rajoitteet |
|---|---|---|---|
| Sidotut rahastot | Omakatteiset rahastot (epäitsenäiset säätiöt) | Lahjoitukset, testamentit; varat pidettävä erillään muista varoista. | Rajoittavia erityismääräyksiä |
| Muut sidotut rahastot | Lahjoitukset, testamentit | ||
| Vapaat rahastot | Nimikko- ja muistorahastot | Lahjoitukset, testamentit | Ei rajoittavia erityismääräyksiä |
| Muut vapaat rahastot | Muodostettu hallintoelinten päätöksellä |
Pääomalaina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Pääomalaina
Pääomalaina on erityisehtoinen vieraan pääoman muoto. Lähtökohtaisesti se esitetään taseessa vieraassa pääomassa. Pääomalainan voi esittää omassa pääomassa erillisenä eränä, jos yritys pitää lainaa oman pääoman luonteisena. Omassa pääomassa esittämisen erityinen edellytys on, ettei pääomalainalla ole eräpäivää.[1]
Pääomalaina rinnastetaan osakeyhtiön omaan pääomaan, kun varojen vähentymisen yhteydessä selvitetään, onko osakeyhtiön jäljellä oleva oma pääoma negatiivinen.[1]
Henkilöyhtiön ja yksityisliikkeen oma pääoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Henkilöyhtiön ja yksityisliikkeen (yksityinen elinkeinonharjoittaja) oma pääoma voi olla sijoitettua omaa pääomaa, voittovaroina ansaittua omaa pääomaa tai hallussapitovoittoa.
Yksityisliikkeen oma pääoma esitetään taseen kohdassa ”osake-, osuus- tai muu vastaava oma pääoma” esimerkiksi nimikkeellä Omistajan pääoma. Tilikauden voitto tai tappio liitetään tähän tase-erään. Arvonkorotusrahaston käyttö on yksityisliikkeessä mahdollista mutta harvinaista, koska yksityisliikettä eivät koske säännöt oman pääoman menettämisestä.[1]
Henkilöyhtiön oma pääoma ja yhtiömiesten sijoitukset on eriteltävä tilinpäätöksen liitetiedoissa. Avoimen yhtiön voitto, jota ei heti nosteta yhtiöstä, lisätään yhtiömiesten oman pääoman sijoituksiin. Kommandiittiyhtiön voitto lisätään vastuunalaisten yhtiömiesten oman pääoman sijoituksiin. Vastaavasti henkilöyhtiön tappio kirjataan yleensä vastuunalaisen yhtiömiehen yhtiöpanoksen vähennykseksi.[1] Tämän vuoksi tase-erään Edellisten tilikausien voitto (tappio) ei yleensä jää saldoa.[15]
Oman pääoman määrään vaikuttavat yksityisotot ja sijoitukset, joita näissä yhtiömuodoissa voi tehdä vapaasti. Niitä voivat avoimessa yhtiössä tehdä yhtiömiehet, kommandiittiyhtiössä vastuunalaiset yhtiömiehet ja yksityisliikkeessä yksityisliikkeen harjoittaja. Jos yksityisotot ylittävät oman pääoman määrän, taseen oma pääoma muodostuu negatiiviseksi. Vaikka negatiivinen oma pääoma on sallittu, sillä voi olla veroseuraamuksia.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Leppiniemi, Jarmo & Kaisanlahti, Timo: Oikeat ja riittävät kirjaukset. Alma Talent, 2016. ISBN 978-952-14-2775-6
- ↑ Leppiniemi, Jarmo: Tilinpäätös. Avain laskentatoimeen ja rahoitukseen, 2009. KY-Palvelu Oy. ISBN 978-952-99060-4-8
- ↑ a b c d Salmi, Ilari: Mitä tilinpäätös kertoo? Edita Publishing Oy, 2010. ISBN 978-951-37-5734-2
- ↑ Eduskunta: Kirjanpitoasetus finlex.fi. Arkistoitu 31.3.2013. Viitattu 11.4.2013. Suomeksi
- ↑ Kirjanpitolautakunta: KILA 1950 (2.2. Pääomalainan merkitseminen taseeseen) edilex.fi. 2016. Arkistoitu 23.3.2018.
- ↑ a b c Eduskunta: Osakeyhtiölaki 21.7.2006 finlex.fi. 14.12.2012. Arkistoitu 17.8.2008. Viitattu 11.4.2013. Suomeksi
- ↑ a b c Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 10 luku www.finlex.fi. Viitattu 15.2.2018.
- ↑ a b Osuuskuntalaki 8:1 (14.6.2013/421)
- ↑ Laki osuuskuntalain voimaanpanosta 422/2013 (11 §) www.finlex.fi. Viitattu 23.3.2018.
- ↑ a b c d e f Leppiniemi, Jarmo & Kaisanlahti, Timo: Tilinpäättäjän käsikirja, s. 252–267. Talentum Media Oy, 2016. ISBN 978-952-14-2708-4
- ↑ a b Edita Publishing Oy: Säästöpankkilaki 1502/2001 www.finlex.fi. Viitattu 12.2.2018.
- ↑ a b c d e f g KILA 1334 (Omakatteisten rahastojen varojen ja pääomien esittäminen taseessa) www.edilex.fi. Arkistoitu 6.5.2021. Viitattu 23.3.2018.
- ↑ a b Kaisanlahti, Timo & Leppiniemi, Jarmo: ”8.5 Säätiön ja yhdistyksen oma pääoma”, Ratkaisuja tilinpäättäjän ongelmiin. Helsinki: Alma Talent, 2017.
- ↑ Laaksonen, Kirsi: Säätiön tulonlähteet ja niiden käsittely kirjanpidossa sekä tilinpäätöksessä theseus.fi. 2007.
- ↑ KILA 1639 | EDILEX www.edilex.fi. Arkistoitu 6.5.2021. Viitattu 23.3.2018.