Osakepääoma
Osakepääoma on osakeyhtiön oman pääoman erä, joka näkyy yhtiön taseessa. Osakepääoma voi olla myös osuuskunnalla, jos sillä on osakkeita.
Osakepääoma syntyy tai kasvaa, kun yhtiön osakkeenomistajat merkitsevät osakeannissa yhtiön osakkeita ja maksavat niistä merkintähinnan, joka merkitään kokonaan tai osittain osakepääomaan. Osakepääomaan voidaan merkitä eräitä muitakin sijoituksia kuten osakepääomasijoitus. Osakepääomaa voidaan lisäksi korottaa siirtämällä osakepääomaan yhtiössä olevia muita varoja.[1]
Osakepääoman merkitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osakepääoman on ajateltu olevan se rahamäärä, jonka osakeyhtiön osakkaat ovat sijoittaneet yhtiöönsä. Tämä ei kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa. Osakepääomaa voidaan nostaa esimerkiksi rahastokorotuksella ilman rahansijoitusta[2] eikä toisaalta kaikkia osakeanneilla kerättyjä rahoja ole välttämätöntä merkitä osakepääomaan.[1]
Vaatimusta osakepääomasta on perusteltu velkojiensuojalla. On haluttu estää, ettei liiketoiminnan harjoittamista varten perusteta ilman henkilökohtaista vastuuta yrityksiä, joilla ei ole todellisia varoja. Nykyisin pienellä osakepääomalla ei ole käytännössä merkitystä velkojiensuojan kannalta.[3]
Osakeyhtiön osakepääoma Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osakepääoma on osakeyhtiön vakavaraisuuden perusta.lähde? Koska osakepääomalla on keskeinen merkitys, osakepääomasta ja sen muutoksista on ilmoitettava kaupparekisteriin.[4]
Osakepääoma kuuluu kirjanpidossa osakeyhtiön omaan pääomaan. Osakepääoma on ns. sidottua omaa pääomaa. Sen jakaminen osakkeenomistajille on sallittua vain rajoitetusti. Voidakseen jakaa varoja osakkeenomistajille on osakeyhtiöllä oltava vähintään niin paljon nettovarallisuutta, että se riittää osakepääoman katteeksi.[5]
Osakeyhtiössä tulee olla yksi tai useampi osake. Yhtiötä perustettaessa osakkeista maksettava summa merkitään joko kokonaan tai osittain osakepääomaan. 1.7.2019 alkaen osakkeista maksettavan summan merkitseminen osakepääomaan on kuitenkin vapaaehtoista[3]. Koska osakkeista maksettavaa summaa ei sellaisenaan ole pakko merkitä osakepääomaan, osakepääoma voi olla eri suuruinen kuin osakkeista todellisuudessa maksettu summa.
Osakkeesta maksettava merkintähinta voidaan maksaa yhtiölle joko rahana tai muulla omaisuudella (apporttina).[6]
Vähimmäisosakepääoma nykyisin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen osakeyhtiölain mukaan yksityisellä osakeyhtiöllä ei nykyisin tarvitse olla osakepääomaa. Julkisen osakeyhtiön osakepääoman on oltava vähintään 80 000 euroa.[7]
Vähimmäisosakepääoma aiemmin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaadittu vähimmäisosakepääoma on vaihdellut eri aikoina.
| Aika | Oy | Oyj | As.oy | Huomautus | Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|
| 1895–1979 | 0 mk | — | 0 mk | Vähintään 3 perustajaa ja osakasta | [8][9] |
| 1.1.1980 | 15 000 mk | — | 15 000 mk | Vähintään 1 perustaja ja 3 osaketta | [10] |
| 1.1.1992 | " | — | 50 000 mk | [11] | |
| 1.9.1997 | 50 000 mk | 500 000 mk | " | Vähintään 1 osake | [12] |
| 1.1.1999 | 8 000 € | 80 000 € | 8 000 € | [13] | |
| 1.9.2006 | 2 500 € | " | " | [14] | |
| 1.1.2010 | " | " | 2 500 € | [15] | |
| 1.7.2019 | 0 € | " | 0 € | [16] |
Ensimmäisessä, vuoden 1895 osakeyhtiölaissa ei ollut säädöksiä osakepääoman vähimmäismäärästä.[3]
Vuonna 1980 tuli voimaan 15 000 markan vähimmäisosakepääoma. Vaatimus koski vain uusia osakeyhtiöitä. Vähimmäisvaatimuksella pyrittiin vaikeuttamaan katteettomien ”paperiyhtiöiden” perustamista.[3]
Vuonna 1997 osakeyhtiöt jaettiin yksityisiin ja julkisiin osakeyhtiöihin. Julkisilta osakeyhtiöiltä alettiin vaatia muita korkeampaa osakepääomaa. Myös yksityisten osakeyhtiöiden minimiosakepääomaa nostettiin, ensin 50 000 markkaan ja sittemmin 8 000 euroon. Summa vastasi aiempaa 15 000 markan määrää inflaatio huomioon otettuna.[3] Vanhojen yhtiöiden tuli korottaa osakepääomaansa siirtymäajan kuluessa. Suuri osa osakeyhtiöistä, noin puolet, ei kuitenkaan korotusta tehnyt. Lopulta korotusvaatimuksesta luovuttiin ja minimiksi tuli 2 500 euroa.[17][18] Alennusta perusteltiin yhtiön perustamisen helpottamisella.[3]
Asunto-osakeyhtiöiden osakepääomavaatimus oli vuoteen 1992 sama kuin muillakin osakeyhtiöillä. Vuonna 1992 alarajaa korotettiin 50 000 markkaan. Korotuksella tähdättiin siihen, että perustettavalla yhtiöllä olisi varoja hankkeensa käynnistämiseen. Vaatimus muutettiin 8 000 euroksi vuonna 1999 ja sitä laskettiin 2 500 euroon vuonna 2010. Siitä alkaen asunto-osakeyhtiön minimiosakepääoma on ollut sama kuin yksityisillä osakeyhtiöillä.[3]
Yksityisten osakeyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden osakepääomavaatimus poistui kokonaan vuonna 2019. Muutoksen tarkoitus oli helpottaa osakeyhtiön perustamista erityisesti mikroyritystoimintaa varten, automatisoida yhtiöiden rekisteröintiä sekä purkaa normeja. Muutosta perusteltiin myös sillä, ettei osakepääomalla ole käytännön merkitystä velkojiensuojan kannalta ja että velkojat käyttävät yleisesti muita menetelmiä yrityksen maksukyvyn arviointiin.[3] Aiemmin perustettujen yksityisten osakeyhtiöiden osakepääoman voi laskea nollaan.[16]
Julkisen osakeyhtiön 80 000 euron osakepääomavaatimus on Euroopan korkein.[3]
Osakepääoman muutos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa. Yksi korotustapa on osakeanti. Anti voi olla maksullinen osakeanti tai maksuton osakeanti.
Osakepääomaan voidaan myös siirtää varoja vapaasta omasta pääomasta rahastokorotuksella.[2]
Osakepääoman alentaminen on tarkkaan säädeltyä.
Osakepääoman menettäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jos osakeyhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, on sen tehtävä kaupparekisteriin ilmoitus osakepääoman menettämisestä.[7] Ilmoituksen tarkoitus on julkistaa yhtiön huono taloudellinen tilanne sen sidosryhmille. Osakepääoman menettäminen ei kuitenkaan estä toiminnan jatkamista.[19]
Merkintä osakepääoman menettämisestä voidaan poistaa, jos yhtiön tilanne paranee niin paljon, että oma pääoma ylittää puolet osakepääomasta. Jos osakepääomaa ei ole, oman pääoman on oltava vähintään 0 euroa. Keinoja tilanteen parantamiseksi ovat voiton tekeminen ja yhtiöön tehtävät lisäsijoitukset.[19]
Julkisen osakeyhtiön osakepääoman menetystä koskee tiukempi lisävaatimus: Jos oyj:n hallitus havaitsee, että oma pääoma on alle puolet osakepääomasta, on laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus sekä mahdollisesti kutsuttava koolle yhtiökokous.[7]
Osakepääoma ja osakkeen nimellisarvo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osakkeella voi olla nimellisarvo, mutta se ei ole nykyisin välttämätöntä.[20]
Jos osakkeella on nimellisarvo, osakepääomaan täytyy jokaisesta osakkeesta merkitä vähintään nimellisarvon määrä. Osakepääomaa ei saa alentaa niin, että se alittaisi osakkeiden yhteenlasketun nimellisarvon.[4]
Jos nimellisarvoa ei ole, edellä kuvattuja rajoituksiakaan ei ole.[4]
Asunto-osakeyhtiön osakepääoma Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asunto-osakeyhtiöissä osakepääoma on useimmiten erittäin pieni suhteessa kiinteistön ja osakkeiden arvoon. Yhtiötä perustettaessa voidaan määritellä, mikä osuus osakkeista maksettavasta määrästä merkitään osakepääomaan. Valtaosa osakkeisiin sijoitetusta summasta merkitään rakennusrahastoon.[21]
Osuuskunnan osuus- ja osakepääoma Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osuuskunnalla osakeyhtiön osakepääomaa vastaa tavallisesti osuuspääoma. Jos osuuskunnalla on osakkeita, sillä on osuuspääoman lisäksi myös osakepääoma. Osuuskunnan osakepääoma tarkoittaa sitä määrää, mikä annettujen osakkeiden merkintähinnoista ja osakepääoman korotuksesta osakepääomaan on merkitty.[22]
Osakepääoma muissa Euroopan maissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osakepääoman vähimmäisvaatimus vaihtelee maittain.
| Maa | Minimipääoma | Huomautus |
|---|---|---|
| Itävalta | 35 000 € | Mahdollisuus 10 000 euroon, kartutettava 35 000 euroon 10 vuoden aikana |
| Malta | 1 165 € | |
| Norja | 30 000 € | |
| Puola | 5 000 PLN | |
| Romania | 200 RON | |
| Ruotsi | 25 000 SEK | |
| Slovakia | 5 000 € | |
| Slovenia | 7 500 € | |
| Unkari | 10 000 € |
Osakeyhtiön tai sitä vastaavan rajavastuuyhtiön voi perustaa ilman osakepääomaa tai noin 1 euron osakepääomalla seuraavissa 19 EU-valtiossa: Tanska*, Viro, Saksa*, Ranska, Belgia*, Luxemburg*, Alankomaat, Espanja*, Portugali, Italia, Irlanti, Iso-Britannia, Tšekki, Kreikka, Bulgaria, Kypros, Kroatia, Latvia* ja Liettua. Tähdellä merkityissä valtioissa osakepääomaa on kuitenkin kerrytettävä voitoista tiettyyn vähimmäismäärään asti.[3]
2000-luvulla kehitys on EU-maissa kulkenut kohti osakepääomavaatimuksen poistamista.[3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Osakeyhtiölaki 21.7.2006/624 (2 ja 11 luku) finlex.fi. Arkistoitu 13.2.2019.
- ↑ a b Osakeyhtiölaki 624/2006, 11 luku
- ↑ a b c d e f g h i j k l m HE 238/2018 vp eduskunta.fi. Viitattu 11.2.2019.
- ↑ a b c Leppiniemi, Jarmo & Kaisanlahti, Timo: Oikeat ja riittävät kirjaukset. Alma Talent, 2016. ISBN 978-952-14-2775-6
- ↑ Kyläkallio, Kalle: Osakeyhtiön osakepääoman pysyvyydestä Tilisanomat. 19.8.2010. Arkistoitu 24.4.2014. Viitattu 11.4.2013.
- ↑ Osakeyhtiölaki 2:5–6
- ↑ a b c Osakeyhtiölaki 21.7.2006 finlex.fi. 14.12.2012. Arkistoitu 13.2.2019. Viitattu 11.4.2013.
- ↑ Valikoima kirjoituksia. Lyhyitä taloushistorian artikkeleita eri aloilta. Pörssitieto.
- ↑ Laki osakeyhtiöistä 2.5.1895 sellaisena, kuin se oli 31.12.1979. Pörssitieto.
- ↑ Osakeyhtiölaki 734/1978
- ↑ Säädökset alkuperäisinä: Asunto-osakeyhtiölaki 809/1991 finlex.fi. Viitattu 11.2.2019.
- ↑ Laki osakeyhtiölain muuttamisesta 145/1997
- ↑ Laki osakeyhtiölain muuttamisesta 824/1998
- ↑ Säädökset alkuperäisinä: Osakeyhtiölaki 624/2006 finlex.fi. Viitattu 11.2.2019.
- ↑ Säädökset alkuperäisinä: Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 finlex.fi. Viitattu 11.2.2019.
- ↑ a b Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen yksityisen osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimuksen poistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 238/2018 vp; EV 206/2018 vp) Valtioneuvosto. Viitattu 11.2.2019.
- ↑ Suomen Yrittäjät osakeyhtiölakiesityksestä: Vanhojen yhtiöiden osakepääoman korotuksesta luovuttava
- ↑ Osakepääoman vähimmäismäärä putoaa 2500 euroon
- ↑ a b YPL Palvelu Oy - Oman pääoman menettäminen - voiko toiminta jatkua? YPL Palvelu Oy. Viitattu 14.4.2022.
- ↑ Osakeyhtiölaki 624/2006, 3:5, 2 mom
- ↑ Kuhanen, Petteri ym.: Asunto-osakeyhtiölaki. Kommentaari, s. 113–114. Kiinteistöalan Kustannus Oy, 2010. ISBN 978-951-685-215-0
- ↑ Osuuskuntalaki 4:17 (14.6.2013/421)