Sidospituus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sidospituus on yhdisteessä atomien ydinten välinen etäisyys toisistaan. Sidospituuden yksikkönä käytetään tyypillisesti joko ångströmeitä tai pikometrejä. Sidospituus riippuu muun muassa atomien koosta ja sidoksen kertaluokasta. Sidospituus on sitä suurempi, mitä kookkaampia sidokseen osallistuvat atomit ovat ja mitä pienempi sidoksen kertaluku on. Sidospituus korreloi myös sidosenergian kanssa, ja lyhyemmät sidokset ovat kestävämpiä kuin pidemmät. Sidospituuden määrittämiseen käytetään tyypillisesti spektroskooppisia menetelmiä. Kiinteille aineille käytetään röntgenkristallografiaa ja kaasuille elektronidiffraktiospektroskopiaa ja mikroaaltospektroskopiaa. Molekyylissä sidospituus on se etäisyys, jolla atomien muodostaman molekyylisysteemin energia on alhaisin.[1][2][3]

  1. Bond lenght IUPAC GoldBook. IUPAC. Viitattu 7.3.2016. (englanniksi)
  2. Steven S. Zumdahl, Susan A. Zumdahl: Chemistry, s. 353–356. (9. painos) Brooks Cole, 2008. ISBN 978-1-133-61109-7 (englanniksi)
  3. John W. Moore,Conrad L. Stanitski: Chemistry, s. 257. Cengage Learning, 2014. ISBN 9781305156098 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.3.2016). (englanniksi)