Seuthopolis
| Seuthopolis | |
|---|---|
| Σευθόπολις | |
| Sijainti | |
  Seuthopolis |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Bulgaria |
| Paikkakunta | lähellä Kazanlăkia, Stara Zagora |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | 300-luku eaa.– |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Pontinen Traakia |
| Aiheesta muualla | |
Seuthopolis (m.kreik. Σευθόπολις) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Pontisessa Traakiassa nykyisen Bulgarian alueella.[1][2] Se sijaitsi lähellä nykyistä Kazanlăkin kaupunkia.[3][4][5]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuthopoliin kaupunki sijaitsi Traakian sisämaassa noin kolme kilometriä lounaaseen nykyisestä Koprinkan kylästä ja noin seitsemän kilometriä länteen nykyisestä Kazanlăkin kaupungista.[2][4] Se oli rakennettu Tonzos tai Tonsos (nyk. Tundja) -joen varrelle joen sivuhaaran yläpuoliselle harjanteelle. Joki suojasi kaupunkia itäpuolelta.[1] Kaupungin paikka on nykyisin Koprinkan tekojärven alla.[3][4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuthopoliin perusti traakialaisen Odrysian kuningaskunnan hallitsija Seuthes III aiemman asutuksen paikalle 300-luvun eaa. kolmannella neljänneksellä.[2][6] Hän oli julistanut kuningaskunnan itsenäiseksi Makedonian vallasta noin vuonna 352 eaa. Seuthes antoi kaupungilleen hellenististen hallitsijoiden tyyliin oman nimensä.[2] Seuthopolis toimi kuningaskunnan pääkaupunkina.[3]
Kaupunki on luetteloitu nykytutkimuksessa klassisen kauden polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioden joukkoon sillä perusteella, että kaupungin voidaan katsoa olleen, vaikkakin se oli traakialainen, kreikkalaistunut ja kreikkalaisen mallin mukainen. Kaupunki noudatti kreikkalaisen poliksen mallia esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa.[2][3] Samasta kertoo myös kaupungin nimen polis-pääte. Kaupunki perustettiin kuitenkin aivan klassisen kauden lopussa.[1]
Seuthopoliin paikka löydettiin vahingossa Koprinkan tekojärven ja sen muodostaneen Georgi Dimitrovin padon rakennustöiden yhteydessä.[1] Paikka tunnistettiin Seuthopoliiksi sieltä löydetyn piirtokirjoituksen avulla.[4] Kyseinen piirtokirjoitus on ainoa antiikin aikainen tekstilähde, joka mainitsee kaupungin nimen.[1] Paikan arkeologiset tutkimukset suoritettiin vuosina 1948–1954. Tämän jälkeen rauniot jätettiin tekojärven alle.[3][4] Kaupunkiin liittyviä hautoja on tutkittu vuosina 1992–2005. Ne ovat ehdolla Unescon maailmanperintöluetteloon vuodesta 2016.[6]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuthopoliin kaupunki oli ympäröity linnoitusmuurilla, joka sulki sisäänsä viisikulmaisen noin viiden hehtaarin kokoisen alueen. Muuri oli noin kaksi metriä paksu ja 890 metriä pitkä, ja se oli tehty savitiilistä ja puusta kiviselle perustukselle. Jokaisessa kulmassa oli neliskulmainen torni. Muurien pääportti sijaitsi pohjoissivulla kahden tornin välissä. Etelässä oli kaksi porttia eräänlaisten bastionien välissä.[1][2]
Kaupungissa oli säännöllinen ruutuasemakaava, jossa on vaikutteita niin kutsutusta Hippodamoksen asemakaavasta. Sen kahdelta portilta kulki suuret pääkadut keskustaan. Agora sijaitsi suunnilleen kaupungin keskellä. Sen lähellä oli Dionysokselle omistettu pyhäkkö. Koillisosassa oli erillinen neliskulmainen muurein ympäröity alue, jossa oli myös tornit jokaisessa kulmassa, ja johon viitataan kaupungin ”akropoliina”. Alueen sisäpuolella olivat hallitsijan palatsiksi tulkittu rakennus sekä Samothraken suurten jumalten pyhäkkö.[1][2]
Asuintalojen keskiössä oli sisäpiha. Yhdessä huoneessa oli yleensä tulisija-alttari. Talot oli varustettu kaivoilla ja viemärijärjestelmillä, joihin liittyi katujen keskellä kulkevia kanavia. Kreikkalainen vaikutus näkyy myös rakennusten koristeluissa, kuten antefikseissä, stukoissa ja seinäpinnoituksissa sekä doorilaisissa pylväänkapiteeleissa.[2]
Kaupunkia ympäröivältä alueelta, joka ei ole tekojärven alla, on löydetty lukuisia kaupunkiin liitettyjä tumulushautoja. Niihin haudattiin traakialaista ylimystöä. Yksi kummuista on 20 metriä korkea ja halkaisijaltaan 90 metriä, ja sitä on ehdotettu Seuthes III:n haudaksi.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”657. Seuthopolis”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”SEUTHOPOLIS Kazanlak, S. Bulgaria”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Seuthopolis Pleiades. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Seuthopolis (Bulgaria) Kazanlak - Σευθόπολις ToposText. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
- ↑ ”22 C6 Seuthopolis”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
- ↑ a b c The royal necropolis of the Thracian city of Seuthopolis – a serial site, extension of the Kazanlak Thracian tomb UNESCO World Heritage Convention. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Seuthopolis Wikimedia Commonsissa
