Seulojatar
| Seulojatar | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Seulojatar |
| Tekijä | Juho Rissanen |
| Valmistumisvuosi | |
| Teostyyppi | Maalaus |
| Materiaali | Öljyväri ja kangas (maalauspohja) |
| Korkeus | 145 cm |
| Leveys | 92,5 cm |
| Kokoelma | Kansallisgalleria |
| Sijainti | Ateneum |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Seulojatar on taiteilija Juho Rissasen öljyvärimaalaus, 145×92,5 cm, vuodelta 1908. Työ kuuluu Ateneumin taidemuseon kokoelmiin.
Seulojatar on toteutettu harkitusti sommitellen. Siinä kirkas valo on pysähtynyt ajatuksissaan olevaan seulojattareen vanhasävyisesti kuin ylevöittäen hänet.[1] Tumma tausta ja naisen jaloissa olevat heinät luovat arkisempaa kontrastia tähän näkymään. Seulojatar-maalauksen Rissanen maalasi Nilsiän Heikkilän talossa, jossa hän asui kaksi vuotta. Se oli iso maanviljelytila empire-tyylisine päärakennuksineen.[2] Seulojattaren Rissanen oli toteuttanut melkein samanlaisena Työväen kalenterin kansilehteen edellisenä vuonna 1907.[2]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rissanen otti vuonna 1908 osaa Pariisin Syyssalongin näyttelyyn. Häneltä oli siellä esillä kolmetoista työtä Seulojatar-maalauksen ollessa yksi näistä. Ranskalaiset antoivat hänelle tunnustusta: hänet valittiin Pariisin Syyssalongin jäsenistöön yhdessä kahdeksan muun suomalaisen taiteilijan kanssa, joten hän sai jatkossa asettaa teoksia esille Syyssalonkiin ilman jyrytystä. Syyssalongin pääsihteeri antoi Rissasen töistä positiivisen arvion Art et Décoration -lehdessä, mutta toivoi jatkossa niissä olevan enemmän väriä. Muissa eurooppalaisissa lehdissä niitä ei myöskään varauksettomasti hyväksytty. Niitä pidettiin raskasliikkeisinä, väritykseltään himmeinä tai kovina. Svenska Dagbladetissa oli maininta "sosiaaliset sommitelmat", yksitoikkoisia, kuivia.[2]
Rissanen ja työkuvat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla Juho Rissanen oli profiloitunut suomalaisen työkansan kuvaajaksi. Rissanen oli tuolla vuosikymmenellä myös ainut Suomen johtavista taiteilijoista, jolle työnkuvaus oli aatteellinen ja taiteellinen työ. Se ei ollut kuitenkaan hänelle kansallinen ideologian kysymys kuin mitä se oli tuon ajan sivistyneistölle Suomessa. Hänelle italialaiset ja suomalaiset ihmiset kansankuvaajina olivat samanveroisia ja yhtä tärkeitä. Vuonna 1908 hän maalasi useita suuria työnkuvauksia. Näitä olivat Seulojatar, Lattianpesijät, Nahankutojatar, Karvarit (Nahkurit) ja Taikinanalustaja sekä Ruumiinpesijät.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Timo Huusko teoksessa Pinta ja syvyys - Varhainen modernismi Suomessa 1890-1920. Helsinki: Ateneumin taidemuseo, 2001. ISBN 951-53-2263-4
- ↑ a b c d "Juho Rissanen ja suomalainen kansa">Marjo-Riitta Simpanen: Juho Rissanen ja suomalainen kansa. (Kuopion taidemuseon julkaisuja 23) Kuopio: Kuopion taidemuseo, 1997. ISBN 951-842-195-1
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Kansallisgalleria: Kokoelmat: Seulojatar. [1] (Arkistoitu – Internet Archive)