Seth Wichmann
Seth Edvin Wichmann (25. tammikuuta 1885 Pyhäjoki – 23. heinäkuuta 1939 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja professori.[1] Hän oli Helsingin yliopiston naistentauti- ja synnytysopin dosentti vuosina 1916–1924 ja professori vuodesta 1924. Duodecim-seuran Acta-sarjan päätoimittaja hän oli vuosina 1919–1938. Hän suunnitteli niin sanotun Wichmannin pihdin (forceps fennica).[2] [3][4]
Seth Wichmannin vanhemmat olivat Pyhäjoen kirkkoherra Emil August Wichmann (1831–1886) ja Charlotta Wilhelmina (Minchen) Schroderus 8k. 1927). Hän tuli ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1903 ja valmistui Helsingin yliopistosta lääketieteen kandidaatiksi 1907 sekä lääketieteen lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1912. Hän opiskeli useaan otteeseen ulkomailla muun muassa Saksassa. [3][4][5]
wichmann toimi 1911–1913 Helsingin yliopiston patologisen laitoksen amanuenssina ja assistenttina ja 1913–1916 Helsingin synnytyslaitoksen naistautien apulaislääkärinä. Hän oli 1918–1919 Suomenlinnan vankileirin kirurgisen sairaalan ylilääkärinä ja 1919–1924 Helsingin yliopiston naistentautien klinikan apulaisopettajana. Wichmann nimitettiin 1924 synnytys ja naistautiopin professoriksi. Hän kuului asiantuntijana useihin sairaalakomiteoihin, muun muassa syksyllä 1934 valmistunutta yliopiston naistenklinikkaa perustettaessa ja suunniteltaessa. Hän toimi tämän klinikan johtajana ja toisena ylilääkärinä. [3]
Wichmann oli Suomen Kätilöyhdistyksen keskusliiton hallituksen puheenjohtajana, Duodecim-seuran puheenjohtajana ja Duodecim-lehden päätoimittajana sekä ulkomaisten erikoisalansa julkaisujen toimittajana. Hän julkaisi lukuisia tutkimuksia obstetriikan ja gynekologian alalta.[3]
Wichmannin puoliso oli toimistopäällikkö Gertrud Johanna Lönnroth (1896–1993),[1] ja myös heidän pojastaan Karri Kristian Wichmannista (1926–2019)[6] tuli lääkäri ja professori.[7]
Seth Wichmannin veljiä olivat vankila- ja sairaalapappi Kuopiossa Henrik August Wichmann (1859–1923), ylimetsänhoitaja Gustaf Emil Wichmann (1863–1943), kihlakunnantuomari, laamanni Aksel Benjamin Wichmann (1866–1932), suomalais-ugrilaisen kielitieteen professori Yrjö Jooseppi Wichmann (1868–1932), maanmittari Lennart Johannes Wichmann (1872–1923) ja helsinkiläinen apteekkari Alexis Rafael Wichmann (1876–1943).[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 806. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 9, p. 1410.
- ↑ a b c d Prof. S. E. Wichmann 50-vuotias, Aamulehti, 25.01.1935, nro 23, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 25.01.2025
- ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1903, matrikkelinumero 28630
- ↑ a b Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Emil August Wichmann. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 25.1.2025.
- ↑ in memoriam: Karri Wichmann 18.12.1926–10.7.2019 Lääkärilehti.fi. 13.9.2019. Viitattu 1.4.2020.
- ↑ Antti Kasi ja Karri Mehiläinen palkittiin kunniamerkein Finlandia-talolla 6.11. (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Korppi-Tommola, Aura: ”Wichmann, Seth (1885–1939)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 480–481. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2 Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Wichmann, Seth hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
