Jolon panttivankikriisi
| Jolon panttivankikriisi | |
|---|---|
| Yhteenveto | |
| Päivämäärä | 23. huhtikuuta – 16. lokakuuta 2000 |
| Kaappauspaikka |
 Sipadan, Malesia |
| Kuolleita | 0 |
| Panttivankien määrä | 21 |
| Eloonjääneitä | 21 |
Jolon panttivankikriisi oli selkkaus, jossa Abu Sayyaf -ryhmän terroristit ottivat panttivankeja Malesialle kuuluvalta Sipadanin lomasaarelta, ja veivät heidät Filippiineille kuuluvalle Jolon saarelle huhtikuussa 2000.[1] 21 siepatun joukossa oli kaksi suomalaisa sekä filippiiniläisiä, ranskalaisia, saksalaisia, libanonilaisia, malesialaisia ja eteläafrikkalaisia. Heitä pidettiin viisi kuukautta vankina Filippiineillä Jolon saarella.[2] Viimeinen panttivanki, filippiiniläinen Roland Ulla pääsi pakoon kesäkuussa 2003.[3]
Panttivankikriisi päättyi kun Libyan välittämät neuvottelut johtivat länsimaalaisten panttivankien vapauttamiseen.[4] Myöhemmin on kerrottu, että vapautetuista maksettiin miljoonien dollareiden lunnaat.[2] Myöhemmin Libya vaati panttivankien kotimaita maksamaan osuutensa lunnasrahoista.[5]
Kaappaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääsiäissunnuntaina 23. huhtikuuta 2000 kuusi raskaasti aseistautunutta Abu Sayyaf - moroislamistiterroristia saapuivat moottoriveneillä Borneon edustalla sijaitsevalle Sipadanin saarelle. He kaappasivat saaren resortin ruokailuhuoneesta 21 ihmistä.[6] Terroristit kuljettivat panttivangit veneillä Filippiinien Jolon saarelle. Panttivankeihin kuului 2 suomalaista, Risto Vahanen ja Seppo Fränti Helsingistä. Suomalaisten lisäksi panttivankeina olivat ranskalaiset Stephane Loisy ja Sofia Wand, etelä-afrikkalainen Monique Strydom, etelä-afrikkalainen nimeämätön turisti, libanonilais-ranskalainen Marie-Michel Moarbes, saksalaiset Marc, Werner ja Renate Wallert sekä 9 malesialaista ja 2 filippiiniläistä resortin työntekijää. Kaksi amerikkalaista turistia, James ja Mary Murphy, todistivat tapahtumia, mutta onnistuivat pakenemaan kaappaajilta.[7][8]
Vankeusaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukokuun alussa Filippiinien hallituksen joukot tekivät aseellisia iskuja terroristien leiriin. Nämä siirsivät panttivangit uuteen paikkaan.[9]
Toukokuun lopussa sissit ilmoittivat ehdot, joilla vapauttaisivat vangitt. Niihin sisältyi muun muassa itsenäisen islamilaisen valtion perustaminen Etelä-Filippiineille.[9]
Kesän aikana saksalaainen panttivanki vapautettiin terveyssyistä ja malesialaiset panttivangit vapautettiin kolmen miljoonan dollarin lunnaita vastaan. Toimittajia, rakennuusmiehiä ja leirillä vierailleita lähetyssaarnaajia otettiin uusiksi panttivangeiksi.[9]
Elokuussa uutisoitiin, että Libya on tarjoutunut maksamaan miljoonia dollareita lunnaina. Panttivankeja vapautettiin vähitellen, ja he lensivät koteihinsa Libyan kautta. Terroristijärjestö lisäsi vaatimuksiinsa kolmen islamistiterroristin vapauttamisen Yhdysvaltojen vankiloista. [9]
Viimeisten Sipadanin panttivankien vapautus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
9. syyskuuta kuusi Sipadanin panttivankia, suomalaiset Risto Vahanen ja Seppo Fränti, saksalainen Marc Wallert, ranskalainen Stephane Loisy ja 2 malesialaista panttivankia vapautettiin, ja heidät vietiin armeijan helikopterilla Jolon saaren pääkaupunkiin ja sieltä edelleen Zamboangaan, Mindanaon saarelle, jossa heidän kotimaansa diplomaatit odottivat heitä.
Suomen Manilan konsuli Marja Korhonen oli vastassa Fräntiä ja Vahasta. Sissien leiriin jäivät vielä ranskalaiset toimittaja Maryse Burgot, äänittäjä Roland Madura ja kuvaaja Jean Le Garre sekä malesialaisia sukellusoppaita.
10. syyskuuta kaikki kuusi panttivankia lähtivät Tripoliin, Libyaan, jonne he saapuivat 11. syyskuuta. Libyan johtaja Muammar Gaddafin säätiön palkkaama diplomaatti, tohtori Rajab Azzarouq oli ollut pääneuvottelija Filippiinien hallituksen ja sissien välillä.
12. päivänä Tripolissa pidettiin vapautusjuhla, jota isännöi Muammar Gaddafin poika Saif al-Islam Gaddafi.[10] Ainoastaan Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja oli joukossa, muiden maiden ulkoministerit olivat jääneet pois. Saman päivän illalla Vahanen ja Fränti tulivat ulkoministeriön erikoiskoneella Helsinkiin illalla klo 22.00, jonka jälkeen he pitivät lehdistötilaisuuden.[11]
Jälkipyykki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]16. syyskuuta tuli tietoon että amerikkalainen toimittaja olisi teloitettu. Ranskalaiset toimittajat Maryse Burgot, Roland Madura ja Jean Le Garre olivat luultavasti paenneet viidakkoon. Malesialaiset ja filippiiniläiset olivat kuulemma saaneet surmansa. Vapautuksen jälkeen Risto Vahanen kertoi medialle sissijohtaja Ghalib Andangin raiskanneen joitakin panttivankeina olleista naisista.[12]
Filippiinien presidentti Joseph Estrada piti televisiopuheen, jonka mukaan hänen ja hallituksen mitta oli nyt täysi. Hän määräsi armeijan suuroperaation Jolon saarella. Tuhat sotilasta nousi saarelle, ja taistelut sissien kanssa alkoivat. Useita siviilejä kuoli taisteluissa. Lisäksi kymmenkunta Abu Sayyafin sissiä kuoli.
Vuoteen 2002 asti Sipadanin lomasaari, jossa panttivankidraama alun perin tapahtui, oli kiisteltyä aluetta Malesian ja Indonesian välillä. Joulukuussa 2002 kansainvälinen tuomioistuin teki päätöksen, jonka mukaan Sipadan yhdessä Ligitanin saaren kanssa kuuluvat Malesian hallintaan.[13]
Sieppaajat tuomittiin elinkautiseen vankeuteen vasta vuonna 2024.[2]
Elokuvat ja kirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aihepiiristä on tehty ainakin kolme elokuvaa. Filippiiniläinen Brillante Mendoza ohjasi elokuvan Captive jossa pääosaa näytteli Isabelle Huppert. Lisäksi on tehty saksalainen ja eteläafrikkalainen elokuva. Suomalaisten panttivankien Fräntin ja Vahasen kirjoittama kirja ilmestyi pian selkkauksen selviämisen jälkeen vuonna 2000.[1]
Abu Sayyaf
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaapparit kuuluivat Etelä-Filippiineillä toimivaan islamistiseen Abu Sayyaf -nimiseen terroristiverkostoon, jolla on yhteyksiä Al Qaidaan. Abu Sayyaf taistelee Etelä-Mindanaon saarilla tavoitteenaan itsenäinen islamilainen valtio.[14]
Kaikkiaan 17 syytettyä ko. järjestöstä todettiin syyllisiksi 21 henkilön kidnappaukseen (mukana Fränti ja Vahanen) ja vakavaan laittomaan vangitsemiseen lunnaita vastaan. Heidät tuomittiin elinkautiseen (ts. enintään 40 vuoden) vankeuteen 16. lokakuuta 2024.[15][16][17]
Filippiinien asukasluku on noin 89 469 000. Väestöstä noin 5 % on islaminuskoisia, ja he asuvat lähinnä Etelä-Mindanaon saarilla ja ovat maan köyhimpiä väestöryhmiä. Noin 80 % maan väestöstä on katolilaisia.[18]
Abu Sayyafin Jolon saaren johtaja Ghalib Andang (General Robot) jäi kiinni joulukuussa 2003 Sululla. Hän kuoli vankilamellakassa 15. maaliskuuta 2005.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Jolon suomalaisista panttivangeista tekeillä yllättäen elokuva – Seppo Fränti: ”Ei häiritse minua” hs.fi. 2015. Viitattu 11.1.2025.
- ↑ a b c Suomalaisten sieppaajat tuomittu: 24 vuoden odotus päättyi elinkautiseen Iltalehti. 21.10.2024. Viitattu 11.1.2025.
- ↑ Abu Sayyaf kidnappings, bombings and other attacks gmanetwork.com. 2007. Viitattu 11.1.2025.
- ↑ Sanna Pietiläinen: Missä he ovat nyt: Seppo Fränti koki Jolon panttivankina puhdasta pahuutta – traumat päättivät työt mutteivät elämää mtvuutiset.fi. 2015. Viitattu 11.1.2025.
- ↑ Libya perää Suomelta Jolon lunnasrahaa yle.fi. 2002. Viitattu 11.1.2025.
- ↑ Sieppaus alkoi Pääsiäisenä Elävä arkisto. Yleisradio.
- ↑ An Invasion of Paradise - TIME web.archive.org. 16.6.2010. Viitattu 25.12.2022.
- ↑ Jolon panttivangit Elävä arkisto. Yleisradio.
- ↑ a b c d Timeline: The Jolo hostage drama BBC News. 12.9.2000. Viitattu 11.1.2025.
- ↑ Vor 12 Jahren: Die Gaddafi-Stiftung rettete die Jolo-Geiseln
- ↑ Fräntti ja Vahanen vapaaksi Elävä arkisto. Yleisradio.[vanhentunut linkki]
- ↑ http://news.bbc.co.uk/2/hi/asia-pacific/920714.stm
- ↑ Kansainvälisen oikeusistuimen lehdistötiedote Sipadanin kohtalosta ICJ-CIJ. International Court of Justice.(englanniksi)
- ↑ Who are the Abu Sayyaf? BBC News Asia-Pacific. BBC.
- ↑ Jolon vuoden 2000 panttivankisieppauksista elinkautisia tuomioita Yle Uutiset. 21.10.2024. Viitattu 22.10.2024.
- ↑ https://www.pna.gov.ph/articles/1235964
- ↑ https://www.doj.gov.ph/news_article.html?newsid=MYtxssXhShDQAqfI6ObF596EAc2IrWOQYCb_Fhobuv4
- ↑ CIA World Fact Book:Philippines CIA World Fact Book. CIA. Arkistoitu 19.7.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jolon panttivangit Elävä arkisto Yle.fi
- Abu Sayyaf -sissit tunnettuja raakuudestaan – Verkkouutiset (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ote kirjasta Jolo – 140 päivää panttivankeina viidakossa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Philippine hostage releases applauded at home – CNN (Arkistoitu – Internet Archive)