Sennichi-rakennuksen tulipalo
Sennichi-rakennuksen tulipalo | |
---|---|
Ilmakuva Sennichi-rakennuksesta vuonna 1975. |
|
Päivämäärä | 13. toukokuuta 1972 |
Kellonaika | 22.27 |
Tapahtumapaikka | Sennichi-rakennus, Minami-ku, Osaka, Japani |
Syy | tuntematon |
Kuolleita | 118 |
Loukkaantuneita | 81 |
Sennichi-rakennuksen tulipalo tapahtui illalla 13. toukokuuta 1972, kun Minami-kun suuralueella Osakassa sijainneessa Sennichi-rakennuksessa syttyi tulipalo. Palo syttyi seitsenkerroksisen rakennuksen kolmannessa kerroksessa naistenvaateliikkeessä. Rakennuksessa oli palon syttyessä 212 ihmistä, joista 118 kuoli ja 81 loukkaantui. Kaikki kuolonuhrit olivat palon syttyessä rakennuksen seitsemännessä kerroksessa sijainneessa kabareessa. Kuolonuhrien määrällä mitattuna Sennichi-rakennuksen palo on Japanin historian pahin rakennuspalo.[1]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sennichi-rakennus oli monikäyttörakennus, jossa oli seitsemän kerrosta maan päällä ja yksi kellarikerros. Se oli valmistunut lokakuussa 1932 ja laajennettu vuonna 1958. Sen kerrospinta-ala oli yhteensä noin 26 000 neliömetriä. Rakennuksen kellarissa oli ravintola ja teknisiä tiloja. Kerroksissa 1–5 oli myymälätilaa: toisessa kerroksessa Sennichi-tavaratalo, kolmannessa ja neljännessä tavarataloon kuuluva Nichii-supermarket ja ensimmäisessä ja viidennessä pienempiä kauppaliikkeitä. Kuudennessa kerroksessa oli pelihalli sekä sisäänkäynti vanhaan Sennichi-teatteriin, jota oltiin palon aikaan muuttamassa keilahalliksi. Seitsemännessä kerroksessa oli Playtown-kabaree. Kaikkiaan vuokralaisia rakennuksessa oli 176.[1]
Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palo syttyi noin kello 22.27 kolmannessa kerroksella naistenvaateosastolla, jossa tehtiin remonttia. Palon havaitsi läheisellä käytävällä sähkötöitä tehnyt sähkömies, joka kuuli särkyvän lasin ääntä ja havaitsi liekit ja savun kello 22.30. Hän varoitti palosta kollegojaan ja lähti etsimään sammutinta. Hänen esimiehensä teki hälytyksen Sennichi-tavaratalon valvomoon painamalla hälytyspainiketta. Valvomon esimies lähetti kaksi vartijaa tarkastamaan tilanteen ja hälytti palokunnan saatuaan heiltä vahvistuksen palosta. Valvomosta ei kuitenkaan oltu yhteydessä rakennuksen muihin vuokralaisiin. Sähkömiehet yrittivät samalla alkusammutusta, joka kuitenkin epäonnistui, koska he suuntasivat sammuttimet liekkien sijasta kohti savua.[1]
Alkusammutuksen epäonnistuttua palo levisi pian muile kolmannen kerroksen osastoille ja tavaratalon liukuportaita pitkin myös toiseen ja neljänteen kerrokseen. Liukuportaissa oli palosulut, mutta ne eivät sulkeutuneet automaattisesti eikä niitä remontin ajaksi ollut suljettu. Neljännen ja viidennen kerroksen välillä sen sijaan palosulku oli käytössä eivätkä liekit päässeet enää leviämään ylemmäs. Savu sen sijaan nousi ilmanvaihtokanavia ja portaikkoa pitkin ylöspäin, kunnes päätyi seitsemännen kerroksen kabareehen, jossa oli 181 ihmistä.[1]
Koska kukaan ei ollut ilmoittanut kabareen henkilökunnalle palosta, ensimmäinen havaittava merkki palosta oli ilmastoinnin ja hissikuilun kautta kabareehen tuleva savu. Niinpä kabareessa olleet alkoivat poistua rakennuksesta vasta 15–20 minuuttia palon havaitsemisesta kolmannessa kerroksessa. Paksuneva savu ja valojen sammuminen aiheuttivat asiakkaiden keskuudessa paniikin. Kabareen henkilökunta, johon kuului seitsemännen kerroksen paloturvallisuudesta vastannut esimies, ei antanut järjestelmällisiä ohjeita poistumiseen. Palosta kuuluttanut henkilökunnan jäsen kehotti vain asiakkaita rauhallisuuteen eikä antanut ohjeita poistumisteiden sijainnista. Muut henkilökunnan jäsenet ohjeistivat asiakkaita kohti käytöstä poistettuja tai lukittuja uloskäyntejä.[1]
Neljästä porraskäytävästä kolme oli lukittu, eikä kukaan henkilökunnasta hakenut niiden avaimia toimistosta. Ainoa avoinna ollut porraskäytävä oli verhon takana, eikä sitä pitkin päässyt poistumaan kuin siitä tienneet kaksi työntekijää. Kabareessa ollet saivat yhden portaikon ovet pakotettua auki ja yrittivät paeta sitä kautta rakennuksen katolle, mutta katolle johtava ovi oli niin ikään lukossa. Seitsemänteen kerrokseen oli asennettu hätäpoistumista varten kankainen pelastautumiskuilu, jonka työntekijät ottivat käyttöön. He eivät kuitenkaan avanneet kuilun suuaukkoa oikein, minkä seurauksena kuilu ei toiminut, vaan sitä pitkin poistumista yrittäneet liukuivatkin kuilun ulkopintaa pitkin kunnes putosivat maahan.[1]
Ensimmäiset paloautot saapuivat paikalle noin puoli tuntia palon syttymisen jälkeen. Pelastustöiden aloittamista viivyttivät kadun varteen virheellisesti pysäköidyt autot, jotka vaikeuttivat tikasautojen sijoittelua rakennuksen ympärille. Tikasautoilla saatiin lopulta pelastettua kabareesta 50 ihmistä. Pelastamista yritettiin myös sisäkautta, mutta voimakas palo esti palomiehiä nousemasta palavien kerrosten yläpuolelle.[1]
Syyt ja seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palossa kuoli 118 ihmistä, jotka kaikki olivat palon syttyessä seitsemännen kerroksen kabareessa. Heistä 96 kuoli seitsemännessä kerroksessa ja 22 hyppäsi tai putosi. Lisäksi 81 ihmistä loukkaantui, joista 27 oli palomiehiä. Suureen uhrilukuun johtivat rakennuksen vuokralaisten välisen kommunikaation puute paloon liittyen, riittämättömät poistumisohjeet, lukitut hätäpoistumistiet, hätäpoistumiskuilun väärinkäyttö ja myrkyllinen savu, joka kertyi seitsemänteen kerrokseen. Suurin osa rakennuksen toisesta, kolmannesta ja neljännestä kerroksesta kärsi palovaurioita, mikä vastasi 34 prosenttia koko rakennuksen kerrospinta-alasta. Palon syttymissyytä ei saatu varmuudella määritettyä. Todennäköisimpänä syynä pidettiin rakennustyöntekijöiden varomattomasti hävittämää savuketta tai tulitikkua. Yhdeksi syyksi savun kulkeutumiselle seitsemänteen kerrokseen todettiin ilmastointijärjestelmän vanha suljin, joka ei toiminut kunnolla.[1]
Sennichi-rakennus oli rakennettu alun perin vuonna 1932 kabuki-teatteriksi. Rakennuksen paloturvallisuutta koskevia määräyksiä ei tällöin ollut. Rakennuksen myöhemmän remontoinnin ja laajentamisen jälkeen siitä oli tullut tyypillinen usean vuokralaisen kauppakeskus, johon laki olisi vaatinut esimerkiksi automaattiset paloilmaisimet ja sprinklerijärjestelmän. Rakennuksen iän vuoksi uudet määräykset eivät kuitenkaan koskeneet sitä. Rakennuksen paloturvallisuussuunnitelma oli tarkastettu edellisen kerran vuonna 1963. Osa vuokralaisista oli järjestänyt omia paloharjoituksiaan, mutta rakennuksen yhteisiä harjoituksia ei ollut järjestetty. Palon seurauksen todettiinkin, että monikäyttörakennusten vuokralaisten tulisi tehdä paloturvallisuusasioissa yhteistyötä turvallisuuden parantamiseksi. Lisäksi poistumisreittien kouluttamiseen henkilökunnalle, poistumisreittien suojaamiseen savulta ja liikkeiden aukioloaikojen ulkopuolisten rakennustöiden turvallisuuteen kehotettiin kiinnittämään huomiota.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]