Semangit
| Semangit | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | noin 2 000 | ||||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||
| Uskonnot | perinteiset uskomukset | ||||||
Semangit on ylätermi, joka tarkoittaa ainakin yhdeksää negriittiryhmää Malakan niemimaalla Malesiassa ja Thaimaassa. Semangeja on arviolta noin 2 000. Semangeista ja muista Malakan niemimaan alkuperäiskansoista käytetään yleisnimitystä orang aslit. Semangit puhuvat aslialaisia kieliä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Semangit polveutuvat todennäköisesti metsästäjä-keräilijöistä, jotka saapuivat Malakan niemimaalle 10 000–3 000 vuotta sitten. Maanviljelyksen saavuttua alueelle noin 4 000 vuotta sitten osa näistä varhaisista asukkaista siirtyi maanviljelykseen ja osa jatkoi perinteistä elintapaa. Jälkimmäiset ovat semangien esi-isiä. Semangien ja heidän jälkeen Malesian alueelle saapuneiden malaijien välit lienevät olleen alun perin hyvät osapuolten käydessä kauppaa keskenään. 1800-luvulla malaijit alkoivat kuitenkin orjuuttaa semangeja ja muita alueen alkuperäiskansoja. Orjuuden kielsi vasta vuosisadan lopulla brittiläinen siirtomaahallinto. Malaijan kriisin myötä vuonna 1954 perustettiin alkuperäiskansojen virasto, jonka tarkoituksena oli alun alkaen pitää alkuperäiskansat poissa kommunistien vaikutusvallasta. Sittemmin se on keskittynyt tarjoamaan alkuperäiskansoille esimerkiksi koulutusta ja terveydenhuoltoa. Semangien ja malaijien välit ylipäätänsä eivät ole kovin hyvät, sillä semangit kokevat valtion painostavan heitä kääntymään islamiin. Sen sijaan välit Malesian muihin vähemmistöihin ovat paremmat.[1]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Semangeilla ei alun perin ollut kiinteitä asumuksia, vaan he perustivat väliaikaisia leirejä vaihtelevan pituisiksi ajoiksi yhdestä yöstä kuuteen viikkoon. Osa semangeista asuu edelleen tällä tavalla, kun taas osa on asettunut muulle väestölle tyypillisempiin kiinteisiin asumuksiin. Tätä kehitystä on tukenut alkuperäiskansojen virasto, joka on myös pyrkinyt saamaan semangit harjoittamaan maanviljelystä perinteisen metsästys-keräilyn sijaan.[1]
Semangit harjoittavat edelleen perinteistä uskontoaan. Uskonnolliset tavat vaihtelevat eri ryhmien kesken. Uskonnollisia auktoriteetteja tai pyhiä kirjoituksia ei ole. Osa uskonnon piirteistä on kuitenkin samoja eri semangiryhmien ja muiden alueen alkuperäiskansojen kanssa.[1]