Sello
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Sello | |
|---|---|
 |
|
| Soitinryhmä | jousisoittimet |
| Soittimen ääniala |
 (standardiviritys) |
| Liittyvä musiikin tyylilaji | Selloa käytetään lukuisissa eri musiikkityyleissä. |
| Samankaltaisia soittimia | kontrabasso, alttoviulu, viulu |
Sello (< ital. cello) on jousisoitin, joka muistuttaa jossakin määrin viulua ja alttoviulua. Sello on kuitenkin paljon suurempi, ja toisin kuin alttoviulua, sitä soitetaan pystyasennossa. Soittaja perinteisesti istuu soittaessaan ja pitää selloa jalkojensa välissä. Selloa voidaan kuitenkin soittaa myös seisaallaan kuten kontrabassoa. Sello voidaan tukea lattiaan soittimen pohjassa olevan metallisen piikin eli stakkelin avulla. Sellisti liikuttaa joustaan vaakatasossa kieliä vasten.
Sellonuotit on yleensä kirjoitettu bassoavaimelle, mutta korkeimmille äänille käytetään myös tenori- ja diskanttiavainta. Sellossa on neljä kvintin välein viritettyä kieltä: C (matalin), G, d ja a. 5-kielisessä sellossa on muuten samanlainen viritys, mutta 5. kieli viritetään F1. Nelikielisen sellon vire vastaa alttoviulun viritystä, mutta se on oktaavin alempana.
Selloja alettiin rakentaa jo 1500-luvulla ja niitä käytettiin sekä orkesteri- että kamarimusiikissa bassosoittimena. Soolosoittimena sello alkoi yleistyä 1600-luvulla, mutta syrjäytti edeltäjänsä, viola da gamban, vasta 1700-luvun aikana. Useimmat tunnetut viulunrakentajat (muiden muassa italialaiset Amati, Stradivari ja Guarneri) ovat rakentaneet myös selloja.[1]
Selloa käytetään lähinnä länsimaisessa taidemusiikissa. Se on osa sinfoniaorkesteria ja jousikvartettia sekä usein mukana myös muissa kamarimusiikkiryhmissä. Sellolle on sävelletty lukuisia konserttoja ja sonaatteja. Populaarimusiikissa sello on harvinaisempi. Vaikka sello saattaa olla mukana joissakin kappaleissa tai levytyksissä, on harvinaista, että se kuuluisi yhtyeen peruskokoonpanoon. Poikkeuksena tästä on esimerkiksi Apocalyptica, 2Cellos ja Piano guys. Apocalyptica on maailmanlaajuisesti menestynyt suomalainen sellistiryhmä, jonka musiikillista tyyliä on luonnehdittu muun muassa sinfoniseksi metalliksi.
Tunnettuja sellosävellyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bachin sellosarjat
- Joseph Haydnin sellokonsertot
- Robert Schumannin sellokonsertto
- Antonín Dvořákin sellokonsertto
- Camille Saint-Saënsin "Joutsen" (teoksesta Eläinten karnevaali) sekä sellokonsertto a-molli
- Max Bruchin adagio sellolle ja orkesterille "Kol Nidrei"
- Edward Elgarin sellokonsertto
- Ludwig van Beethovenin kolmoiskonsertto viululle, sellolle, pianolle ja orkesterille
- Johannes Brahmsin kaksoiskonsertto viululle, sellolle ja orkesterille
- Pjotr Tšaikovskin "Rokokoo-muunnelmat" sellolle ja orkesterille
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Toivo Haapanen ym. (toim.): Musiikin tietokirja (2. painos), s. 443. Helsinki: Otava, 1957.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Perovuo, Minna: "Kyllä pörisee!" – Heikki Takkula trimmaa arvoselloja – Kymmenien tuhansien eurojen soittimet saavat uuden soinnin pienellä viilauksella Yle Uutiset. 6.3.2019. Viitattu 7.3.2019.