Sellasia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sellasia
Σελλασία
Sijainti

Sellasia
Koordinaatit 37°11′18″N, 22°26′24″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Sellasía, Spárti, Lakonia, Peloponnesos
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Lakonia

Sellasia (m.kreik. Σελλασία,[1] myös Selasia, Σελασία)[2] oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Lakoniassa Kreikassa.[3][4][5] Se sijaitsi nykyisen Spártin kunnan alueella lähellä nykyistä Sellasían kylää.[6][7][8]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sellasian kaupunki sijaitsi Lakonian pohjoisissa keskiosissa noin 15 kilometriä pohjoiseen Spartasta. Se oli rakennettu Eurotas-joen sivuhaaran Oinus (nyk. Oinoúntas, Kelefína) -joen laaksoon. Gorgylos-joki laski Oinukseen kaupungin lähellä. Sellasia oli paikassa, jossa yhtyivät Arkadian Tegeasta Lakoniaan tullut tie ja Argoliista ja Kynuriasta Karyain kautta Lakoniaan tullut tie. Näin se hallitsi Spartalle strategisesti tärkeää paikkaa pohjoisesta hyökkääviä armeijoita vastaan.[4][5]

Sellasia sijoitetaan nykyiselle Palaiogoulásin kukkulalle noin neljä kilometriä koilliseen nykyisestä Sellasían kylästä.[3][7][9] Sen numero Laconia Survey -tutkimuksessa on A118. Pyöreän kukkulan korkeus on noin 108 metriä merenpinnasta laskettuna.[4] Sen huipun koko on noin 50 × 50 metriä eli 0,25 hehtaaria, ja koko alueen koko noin kolme hehtaaria. Kukkulan huipun lähellä on lähde.[10]

Aiemmin kaupunkia on yritetty sijoittaa Palaiogoulásin sijasta nykyiselle Ágios Konstantínoksen kukkulalle (Laconia Survey: B111) noin kaksi kilometriä etelämmäksi,[3][4][10][11] ja kukkula on edelleen merkitty ”Sellasiaksi” monissa tiedoissa.[6] Sen korkeus on noin 830 metriä merenpinnasta laskettuna.[4] Tutkijat olivat pitkään erimielisiä näiden kahden sijaintipaikan välillä siksi, että korkeammalla Ágios Konstantínoksella ollut asutus on ollut paljon suurempi ja sopisi paremmin polis-keskukselle, kun taas Palaiogoulásin asutus vaikuttaa varsin pieneltä, vaikkakin sopii paremmin antiikin aikaisiin kuvauksiin paikasta.[4][5]

Sellasian kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 25 neliökilometriä.[3] Kaupungin lähellä oli kaksi kukkulaa, Euas ja Olympos.[5] Euas oli nykyinen Toúrlas kaupungin paikan länsi- ja luoteispuolella. Olympos taas sijaitsi kaupungista etelään.[10]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sellasian kaupunki on löytöjen perusteella ollut olemassa myöhemmältä arkaaiselta kaudelta 500-luvulta eaa. hellenistiselle kaudelle 200-luvulle eaa.[3] Kaupungin nimestä oli kaksi muotoa, Sellasia ja Selasia, joista jälkimmäinen saattaa olla alkuperäinen oikea muoto ja voi juontua sanasta selas (σέλας). Hesykhios yhdistää nimen Artemis Selasian kulttiin.[5] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Sellasieus (Σελλασιεύς) ja Selasieus (Σελασιεύς).[3][5]

Arkeologisten löytöjen perusteella Sellasia ei ole ollut erityisen merkittävä kaupunki.[10] Sijaintinsa vuoksi kaupunki oli aina alttiina hyökkäävän armeijan uhalle. Theban joukot ryöstivät ja polttivat Sellasian Epameinondaan johdolla ensimmäisessä Lakonian valtauksessa vuonna 370 eaa.[4][5][12] Koska Sellasian asukkaat, samoin kuin monet muut Spartan perioikit, siirtyivät silloin vihollisen puolelle, spartalaiset valloittivat ja tuhosivat kaupungin uudelleen vuonna 365 eaa. Dionysios II:n lähettämät joukot apunaan.[4][5][13]

Joukkojen sijainnit Sellasian taistelun alkuvaiheessa suhteessa seudun maantieteeseen.

Vuonna 222 eaa. kaupungin lähellä käytiin Sellasian taistelu Antigonos III:n johtamien Makedonian ja Akhaian liiton joukkojen ja Kleomenes III:n johtaman Spartan välillä. Spartalaiset kärsivät siinä tappion, jonka jälkeen Sellasia tuhottiin kolmannen kerran ja sen asukkaat orjuutettiin. Sen jälkeen makedonialaiset valtasivat myös Spartan. Polybios kuvaa taistelua yksityiskohtaisesti, ja kuvaus antaa täsmällisimmät yksityiskohdat seudun antiikin aikaisesta maantieteestä.[4][14]

Taistelun alla Spartan kuningas Kleomenes, joka odotti Antigonoksen ja akhaialaisten hyökkäystä Lakoniaan, linnoitti muut tiet, jotka johtivat maahan, ja asettui päävoimillaan Sellasian tasangolle paikan strategisen merkityksen vuoksi. Joukkojen vasen siipi sijoitettiin Euas-vuorelle Kleomeneen veljen Eukleidaan komennossa, ja oikea siipi leiriytyi Olympos-vuorelle Kleomeneen omassa komennossa. Ratsuväki ja osa palkkasotureista miehittivät pienen tasangon kukkuloiden välillä.[5][15]

Antigonos huomasi Lakoniaan marssittuaan Kleomeneen olevan niin vahvasti linnoittautunut Sellasiaan, ettei uskaltanut hyökätä, vaan leiriytyi Gorgylos-joen taakse. Lopulta, useiden päivien epäröinnin jälkeen, molemmat osapuolet päättivät ryhtyä taisteluun. Antigonos sijoitti osan joukoistaan oikealle siivelleen vastustamaan Eukleidasta; hänen ratsuväkensä oli pienellä tasangolla; ja itse hän miehitti lopuilla joukoilla vasemman siipensä hyökätäkseen Kleomeneen joukkojen kimppuun Olympoksella.[5][15]

Seuranneessa taistelussa spartalaiset kukistettiin täysin ja he kärsivät suuret miestappiot. Kleomenes pakeni taistelun jälkeen Spartaan, josta hän jatkoi matkaansa Gytheioniin ja nousi sieltä laivaan Egyptiin. Antigonos, joka näin oli saanut Lakoniaan johtaneet solat valtaansa, marssi suoraan Sellasiaan, jonka hän ryösti ja tuhosi, ja sitten Spartaan, joka antautui hänelle vain lievän vastarinnan jälkeen.[5][15]

Sellasian kaupunkia ei ilmeisesti koskaan rakennettu uudelleen vuoden 222 eaa. tuhon jälkeen, ja se oli raunioina Pausaniaan aikana 100-luvulla jaa.[5][16] Nykyinen Sellasían kylä on nimetty antiikin aikaisen kaupungin mukaan vuonna 1929. Sen aiempi nimi oli Vrouliá (Βρουλιά).[17]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sellasian nykyisin oletetulla paikalla Palaiogoulásin kukkulalla on jäänteet noin 300 metrin pituisen kehän käsittävästä muurista. Poikittainen muuri jakaa kehän kahteen osaan. Muurit, joiden paksuus on noin 1,75 metriä, on rakennettu ilman laastia karkeista kivistä. Linnoituksen sisältä on löytynyt tiiviin asutuksen merkkejä, kuten jäänteitä pienten talojen seinistä sekä keramiikkaa, joka ajoittuu 400-luvulta 100-luvulle eaa.[4] Kukkulan alemmasta rinteestä on löydetty hautoja ja kukkulan läheltä kulttipaikka.[10]

Ágios Konstantínoksen kukkulalta on löydetty tärkeä linnoitus, jonka muoto on suunnilleen kolmikulmainen. Sen muurien pituus on noin 1,2 kilometriä ja ne sulkevat sisäänsä noin kuuden hehtaarin kokoisen alueen. Muurit, joiden paksuus on 2–3 metriä, on nekin rakennettu ilman laastia karkeista kivistä. Poikkimuuri erotti alueen koilliskulman omaksi osakseen. Linnoituksen sisältä on löytynyt vain vähän asutuksen merkkejä.[4][10]

Antiikin lähteiden ja piirtokirjoitusten perusteella kaupungissa on ollut kultit ja näin oletettavasti myös pyhäköt ainakin Artemiille ja dioskuureille.[3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Ksen. Polyb. Diod.
  2. ↑ Stefanos Bysantionlainen; Hesykhios.
  3. ↑ a b c d e f g Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”343. Sellasia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f g h i j k Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”SELLASIA Lakonia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g h i j k l Smith, William: ”Sellasia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ a b Sellasia Pleiades. Viitattu 14.10.2024. (englanniksi)
  7. ↑ a b Sellasia (Lakonia) 58 Palaiogoulas - Σελλασία ToposText. Viitattu 14.10.2024. (englanniksi)
  8. ↑ ”58 C3 Sellasia”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
  9. ↑ Palaiogoulásin kukkulan sijainti: 37°11′18″N, 22°26′24″E.
  10. ↑ a b c d e f Cavanagh, William et al.: Continuity and Change in a Greek Rural Landscape: The Laconia Survey. Volume II: Archaeological Data. The British School at Athens. Supplementary Volumes, 1996, nro 27, s. 321–328. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  11. ↑ Ágios Konstantínoksen kukkulan sijainti: 37°10′11″N, 22°26′27″E
  12. ↑ Ksenofon: Hellenika 6.5.27.
  13. ↑ Ksenofon: Hellenika 7.4.12.
  14. ↑ Polybios: Historiai 2.65–69; Plutarkhos: Kleomenes 27; Filopoimen 6; Pausanias: Kreikan kuvaus 2.9.2, 3.10.7.
  15. ↑ a b c Polybios: Historiai 2.65–70; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Kleomenes 27–28; Filopoimen 6; Pausanias: Kreikan kuvaus 2.9.2, 3.10.7, 4.29.9, 7.7.4, 8.49.5.
  16. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 3.10.7.
  17. ↑ Vroulia – Sellasia Name Changes of Settlements in Greece. Institute for Neohellenic Research. Viitattu 14.10.2024. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sellasia&oldid=22878687”