Selja Raudas
Selja Raudas (s. 25. syyskuuta 1962 Helsinki) on suomalainen taidemaalari. Hän opiskeli Lahden Taideinstituutissa vuosina 1987–1991 ja valmistui Taideteollisesta Korkeakoulusta vuonna 2010, ja hän on suorittanut kuvataiteen opintoja myös Amsterdamissa Gerrit Rietveld Academiessa. Raudas myös opettaa ja kuvittaa.
Raudas on aiemmin tehnyt installaatioita sekä valo- ja videoteoksia. Hänen teoksensa Elämän puu on esillä Lahden kaupunginsairaalassa.[1][2][3]
Raudas soittaa myös saksofonia eri kokoonpanoissa ja purjehtii. Puuveneharrastuksen ohella hän on on Suomen Majakkaseuran jäsenen ja ollut kunnostamassa isoisoisänsä Georg Schreckin suunnittelemaa Märketin majakkaa. Majakasta on myös maalauksia.[4][5][6]
Raudaksen isoisä oli varatuomari ja Suomi-Filmin entinen toimitusjohtaja Matti Schreck. Hänen enonsa oli kirjailija ja kustannustoimittaja Jyri Schreck. Raudas on tehnyt uransa aikana kirjallis-kuvataiteellista yhteistyötä serkkunsa kirjailija Katri Tapolan kanssa. Raudaksen tytär Raisa Raudas (s. 1997) opiskelee Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa. Hänen isänsä on muusikko Tero Siitonen.[7][8][9]
Kuvitustyö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Olav ja hämäränmaa. Teksti: Katri Tapola. Helsinki: KUU-kustannus, 2020. ISBN 978-952-94-3503-6.
- Linnun neljä laulua. Teksti: Katri Tapola. Helsinki: Aviador Kustannus, 2022. ISBN 978-952-381-057-6.
- Uusi. Teksti: Katri Tapola. Vantaa: Enostone, 2023 (tulossa). ISBN 978-952-399-026-5.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Selja Raudas: Kuvataiteilija Selja Raudas seljaraudas.net. 2020. Viitattu 4.12.2022.
- ↑ Selja Raudas: Kuvataiteilija Selja Raudas, CV seljaraudas.net. 2020. Arkistoitu 5.12.2022. Viitattu 4.12.2022.
- ↑ Kuvataiteilijamatrikkeli – hakemisto suomalaisista ja Suomessa työskentelevistä ammattikuvataiteilijoista kuvataiteilijamatrikkeli.fi. Viitattu 4.12.2022.
- ↑ Raudas, Selja: Joulu Märketin majakalla. Moottorivenelehti Kippari, 2010, nro 12, s. 54–60. Otavamedia.
- ↑ Salonen, Essi: Meren yllä soi saksofoni – Jouluyö juhlayö. Kotiliesi, 2010, nro 24, s. 28–33. Otavamedia.
- ↑ Autti, Ellinoora: Aistit herkillä. Gloria, 3.08.2022, s. 26–27. Sanoma Osakeyhtiö.
- ↑ Tapola, Päivi: Rakentajan elämä – Georg W. I. Schreck. Moreeni, 2011.
- ↑ Paltare, Maire: Arvio: Ystävykset tekivät poikkeuksellisen kuvakirjan – Lopputulos on häikäisevä taidekokemus Ilkka-Pohjalainen. 02.05.2022. Viitattu 04.12.2022.
- ↑ Norja, Irma – Arkiomaa, Jyrki – Zilliacus, Kim: Georg Wilhelm Ernst Schreck ja hänen jälkeläisensä. Schreck sukuseura, 1993.