Seleenitrioksidi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Seleenitrioksidi
Tunnisteet
CAS-numero 13768-86-0
PubChem CID 115128
Ominaisuudet
Molekyylikaava SeO3
Moolimassa 126,96
Ulkomuoto Valkoinen kiteinen aine[1]
Sulamispiste 118 °C[1]
Tiheys 3,6 g/cm3[2]
Liukoisuus veteen Liukenee veteen

Seleenitrioksidi (SeO3) on yksi seleenin oksideista.

Seleenitrioksidi on huoneenlämpötilassa valkoista kiinteää ainetta. Se imee vettä eli on hygroskooppista. Kiinteänä se esiintyy tetrameerina, jonka kaava on Se4O12 ja rakenne muodostuu 8 atomia sisältävistä renkaista. Kaasu­maisessa olomuodossa se esiintyy monomeerina. Yhdiste on seleenihapon anhydridi, joten se liukenee veteen ja muodostuvat liuokset ovat happamia. Veden lisäksi useat orgaaniset liuottimet ja nestemäinen rikkidioksidi liuottavat seleenitrioksidia. Seleenitrioksidi sublimoituu helposti ja kuumennettaessa yli 180 °C se hajoaa seleenipentoksidin kautta seleenidioksidiksi ja hapeksi. Aine on vahva hapetin. Seleenitrioksidi on Lewis-happo ja muodostaa additiotuotteita muun muassa pyridiinin, dioksaanin ja dietyylieetterin kanssa.[1][2][3][4]

Seleenitrioksidia voidaan valmistaa seleenistä ja hapesta korkeataajuuksisen hehkupurkauslaitteiston avulla. Useimmiten käytettyjä ovat kuitenkin veden poistaminen seleenihaposta fosforipentoksidin avulla tai vielä helpommin tapahtuva kaliumselenaatin ja rikkitrioksidin välinen reaktio, jossa muodostuva seleenitrioksidi erotetaan sublimoimalla.[1][3][4]

3 Se + 3 O2 → 3 SeO3
3 H2SeO4 + P2O5 → 3 SeO3 + 2 H3PO4
K2SeO4 + SO3 → SeO3 + K2SO4
  1. a b c d J. E. Hoffmann & M. G. King: Selenium and Selenium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2010. Viitattu 10.4.2013
  2. a b Seleenitrioksidin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 10.4.2013
  3. a b N.N. Greenwood & A. Earnshaw: Chemistry of the Elements, s. 780. (2nd Edition) Butterworth Heinemann, 1997. ISBN 0-7506-3365-4 (englanniksi)
  4. a b Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 584. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.4.2013). (englanniksi)
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.