Sekovartiset
Sekovartiset ovat kasveja, joiden kasvulliset osat eivät ole erilaistuneet juureksi, varreksi ja lehdiksi vaan muodostavat sekovarren.[1]
Aikaisemmin sekovartisia (Thallophyta[1]) pidettiin yhtenä neljästä kaaresta, joihin kasvikunta jaettiin; muut kolme olivat sammalet, sanikkaiset ja siemenkasvit.[2][3]
Tämä kaari jaettiin 14 alakaareen, jotka olivat:[1]
- bakteerit (Bacteria)
- sinilevät (Cyanophyceae)
- siimaeliöt (Flagellatae)
- erilaissiimaiset (Heterocontae)
- piilevät (Diatomeae)
- yhtymälevät (Conjugatae)
- viherlevät (Chlorophyceae)
- näkinpartaiset (Charales)
- ruskolevät (Phaecophyceae)
- punalevät (Rhodophyceae)
- limasienet (Myxomyoctes)
- leväsienet (Phycomyoctes)
- varsinaiset sienet (Eumyoctes) ja
- jäkälät (Lichenes).
Jo 1930-luvulla pidettiin kuitenkin ilmeisenä, etteivät nämä muodosta yhtenäistä fylogeneettista ryhmää ja että polveutumisopillisessa järjestelmässä kutakin alakaarta olisi pidettävä omana kaarenaan.[1] Nykyisen käsityksen mukaan levät jaetaankin yhdeksään kaareen.[4] Sen sijaan bakteereja ja sieniä ei enää edes lueta kasvikuntaan kuuluviksi, vaan ne muodostavat omat kuntansa[5][6], joista bakteereihin kuuluvat myös sinilevät eli syanobakteerit.[7] Jäkälät taas koostuvat symbioosissa elävistä sienistä ja levistä.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d ”Sekovartiset”, Iso tietosanakirja, 11. osa (Renqvist–Sielutiede), palsta 1220. Otava, 1936.
- ↑ ”Kasvijärjestelmä”, Iso tietosanakirja, 11. osa (Kansallishenki–Kouko), palsta 273. Otava, 1934.
- ↑ Yrjö Karilas: ”Kasvikunnan järjestelmä”, Pikku jättiläinen (19. painos), s. 634–635. WSOY, 1964.
- ↑ Levät solunetti.fi. Viitattu 31.10.2024.
- ↑ The Domains and Kingdoms of Life Fossilmall.com. Viitattu 31.10.2024.
- ↑ Arto Kurtto, Liisa Simola: ”Kasvi”, Otavan suuri ensyklopedia, 4. osa (Juusten–Kreikka), s. 2748. Otava, 1978. ISBN 951-1-04658-6
- ↑ Bakteerit (prokaryootti) solunetti.fi. Viitattu 31.10.2024.
- ↑ Jäkälät puutarha.net. Viitattu 31.10.2024.