Schwarzenberg (suku)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suvun vaakuna.

Schwarzenberg on vanha keskieurooppalainen aatelissuku. Se on alkujaan frankkilaisen Seinsheimin suvun haara. Suvun kantaisä oli keisari Sigismundin sotapäällikkö Erkinger von Seinsheim (1362–1437), joka sai vuonna 1429 paronin arvon ja alkoi käyttää nimeä Schwarzenberg Frankenissa omistamansa samannimisen linnan mukaan. Hänen pojistaan saivat alkunsa suvun kaksi päähaaraa. Nuorempi haara sai vuonna 1566 kreivin arvon, mutta sammui vuonna 1646. Vanhempi haara korotettiin vuonna 1599 kreivilliseen arvoon ja vuonna 1670 valtakunnanruhtinaiksi. Tällä haaralla oli laajat maaomistukset Böömissä, Baijerissa, Itävallassa, Steiermarkissa ja Unkarissa. Vanhempi haara jakautui 1700-luvun lopulla kahteen majoraattiin.[1] Niistä vanhempi sammui mieslinjalta vuonna 1965.

Tunnettuja sukuun kuuluneita ovat olleet muun muassa saksalainen oikeusoppinut Johann von Schwarzenberg (1463–1528), itävaltalainen sotamarsalkka Karl Philipp zu Schwarzenberg (1771–1820), Itävallan pääministeri Felix zu Schwarzenberg (1800–1852) sekä Tšekin ulkoministeri Karel Schwarzenberg (1937–2023), joka oli suvun päämies.

  1. Nordisk familjebok (1916), s. 1247–1248 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 13.7.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]