Schöneberg

Schönebergin sijainti Tempelhof-Schönebergissä (iso kartta) ja Tempelhof-Schönebergin sijainti Berliinissä (pieni kartta)

Schönebergin kartta

Schöneberg on yksi Berliinin kaupunginosista (Ortsteil). Se sijaitsee Tempelhof-Schönebergin hallintoalueella (Bezirk). 1200-luvulle juurensa johtava Schöneberg kasvoi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa suurkaupungiksi. Se oli itsenäinen vuoteen 1920 asti, jolloin se liitettiin Berliiniin.

Vuosina 1920–2000 Schönebergin ja Friedenaun kaupunginosat muodostivat yhdessä hallintoalueen, jonka nimi oli myös Schöneberg. Sittemmin tämä hallintoalue yhdistettiin Tempelhofin kanssa Tempelhof-Schönebergin hallintoalueeksi, jonka alaisuudessa Schönebergin kaupunginosa jatkaa.

Pieni osa Berliinin läntisestä keskustasta, mm. Wittenbergplatz ja tavaratalo KaDeWe, sijaitsee Schönebergin alueella. Pääosa Schönebergistä sijaitsee kuitenkin tästä kaakkoon. Vuoden 2011 lopussa kaupunginosan asukasluku oli 115 976, pinta-ala 10,6 km² ja väestötiheys 10 941 as./km².

Historia

Schöneberg mainitaan ensimmäisen kerran kirjoituksissa vuonna 1264 muodossa villa sconenberch. Kylä sijaitsi nykyisen Hauptstraßen varrella, Dominicus- ja Akazienstraßen välisellä osuudella. Alkuperäisen kylän keskellä sijainnut aukio (Dorfanger) erottuu vieläkin katukuvassa Hauptstraßen levenemisenä tässä kohtaa. Täällä sijaitsee myös Schönebergin kyläkirkko (Dorfkirche), joka tosin on tuhoutunut useamman kerran, viimeksi toisessa maailmansodassa, ja jälleenrakennettu aina samaan paikkaan. Vuonna 1750 vanhan kylän eli Alt-Schönebergin kylkeen perustettiin Neu-Schöneberg, jota kutsuttiin myös nimellä Böhmisch-Schöneberg Böömistä tulleiden asukkaidensa mukaan. Vuonna 1760 seitsenvuotisessa sodassa perääntyvät venäläiset polttivat Schönebergin maan tasalle, mutta se jälleenrakennettiin.

Schöneberg-niminen kunta syntyi 1874, kun Alt-Schöneberg ja Neu-Schöneberg yhdistyivät. Samoihin aikoihin Schönebergissä käynnistyi Berliinin kasvun imussa voimakas kehitys, jonka myötä siitä tuli lyhyessä ajassa suurkaupunki. Siinä missä vuonna 1871 Schönebergissä oli ollut vasta 4 555 asukasta, vuonna 1900 niitä oli jo 95 998 ja vuonna 1919 peräti 175 093, eli enemmän kuin nykyään. Monet maanviljelijät rikastuivat, kun he pystyivät myymään peltonsa rakennusmaaksi korkeaan hintaan. He tulivat kuuluisiksi nimellä Millionenbauern ("miljoonamaanviljelijät"), ja joitakin heidän rakennutamiaan kaupunkihuviloita on vielä jäljellä Hauptstraßen varrella. Schönebergille myönnettiin kaupunginoikeudet vuonna 1898. Kaupunki rakennutti oman metron, joka aloitti liikennöinnin vuonna 1910 (nykyinen Berliinin metron linja U4). Schönebergin raatihuone valmistui vuonna 1914.

Vuonna 1920 Berliinin seudulla toteutettiin laaja kuntaliitos, jonka myötä Schönebergistä tuli Berliinin kaupunginosa. Yhdessä Friedenaun kaupunginosan kanssa se muodosti Berliinin 11. hallintoalueen, jonka nimi oli niin ikään Schöneberg. Toisessa maailmansodassa noin kolmannes Schönebergin rakennuskannasta tuhoutui. Sotaa seuranneessa Berliinin jaossa Schöneberg jäi Länsi-Berliinin puolelle. Länsi-Berliinin hallitus ja parlamentti asettuivat Schönebergin raatihuoneeseen, jossa John F. Kennedy piti vuonna 1963 kuuluisan puheensa Länsi-Berliinin tueksi ("Ich bin ein Berliner").

Vuonna 2001 Schönebergin hallintoalue yhdistettiin Tempelhofin kanssa Tempelhof-Schönebergin hallintoalueeksi. Hallintoalueen nimen ensimmäiseksi osaksi tuli Tempelhof, koska Tempelhof oli yhdistämisen aikana sekä pinta-alaltaan sekä väestömäärältään suurempi kuin Schöneberg. Schönebergin kaupunginosa jatkaa olemassaolaan.

• 
  Schönebergin raatihuone, näkymä Dominicusstraßelta
• 
  Näkymä Schönebergiin kuuluvan niin sanotun Rote Inselin (punaisen saaren) kattojen yli

Aiheesta muualla

• Schönebergin kartta vuodelta 1897 (Arkistoitu – Internet Archive)
• Schönebergin kartta vuodelta 1939 (Arkistoitu – Internet Archive)