Savukoe
Savukoe tarkoittaa erilaisia järjestelmien kokeita, jotka yleensä määrittävät, ovatko järjestelmät valmiita kovempiin kokeisiin. Savukokeita käytettiin mahdollisesti ensimmäisenä putkiteollisuudessa tutkittaessa suljettujen putkistoiden halkeamia, vuotoja ja murtumia.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Putkiteollisuudessa alettiin tehdä savukokeita vuonna 1875.[2]
Savukokeet eri toimialoilla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Putkiteollisuudessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Putkistoiden savukokeita käytetään myös löytämään paikkoja, joista vuotaa nestettä.[3] Vuotokohdista tupruaa savua. Koe voidaan tehdä putkiston ollessa upouusi, mutta sitä käytetään useammin rakennusta tai aluetta vaivaavien viemäreiden kaasuvuotojen etsimisessä. Jokainen kohta, josta savua tupruaa, on mahdollinen viemärin kaasuvuodon kohta. Viemärikaasu haisee tavallisesti mädänneelle kananmunalle, ja se voi sisältää metaania, joka on räjähdysherkkää tai rikkivetyä, joka on tappavaa.
Putkiston savukokeita käytetään myös etsimään paikkoja, joissa putket vuotavat nestettä, [3] ja viemäreiden tarkastamisessa, jotta löydettäisiin kohtia, joista pohjavesi tai myrskyjen valumat voivat päästä putkeen. Savukokeet ovat käytännöllisiä mm. ilmastoiduissa jätevesiviemäreissä, joissa täydelliset tiivistykset eivät ole käytännöllisiä.
Viemärin savukokeessa on avuksi, jos testattava viemärin osa eristetään ympäristöstään. Tämä voidaan tehdä köyden päässä olevalla hiekkasäkillä. Hiekkasäkki lasketaan tarkastuskaivoon ja viedään paikkaan, jossa se eristää viemärin osan. Viemärin täydellisen eristäminen voi aiheuttaa veden nousun takaisin ylös ja vähentää savun tupruamista vuotokohdista. Savukokeita ei pyritä tekemään sateen jälkeen eikä pohjaveden ollessa korkealla, koska se voi ehkäistä vuotojen havaitsemista.
Koetettavan osan molempien päiden avointen tarkastuskaivojen päälle asetetaan suuret puhaltimet, jotka ovat yleensä bensiinimoottorikäyttöisiä. Muut näiden kahden tarkastuskaivon väliset putket tukitaan jos mahdollista. Savu tehdään joko savupommilla tai nestesavulla. Savupommit sytytetään ja asetetaan arinalle tai pidikkeeseen kaikkien puhallinten päälle, ja nestesavu ruiskutetaan puhaltimeen lämmityskammion kautta. Puhaltimet luovat paine-eron, joka imee savun viemäriin paineessa, joka on hieman ilmakehän painetta suurempi. Oikein asennetun putkiston vesilukot estävät savun pääsyn taloihin ja ohjaavat sen ulos putkiston venttiileistä. Savua voi päästä taloihin viallisista putkistoista tai kuivuneista vesilukoista.
Koetettavan alueen ympäristöstä etsitään tupruavaa savua. Savun tupruaminen putkiston venttiileistä tai puhaltimen ja tarkastuskaivon reúnan liitoskohdasta on normaalia, mutta tämän ulkopuolelta tupruaminen ei ole. Tupruamiskohdat merkataan (yleensä lipuin), ja viat merkitään kiinteiden maamerkkien, kuten talon kulmien, mittauksilla. Tupruamiset tai merkit saatetaan myös valokuvata.
Puupuhallinten korjauksessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puupuhallinten korjaukseen liittyvässä savukokeessa soittimen toinen pää suljetaan ja toisesta päästä puhalletaan savua vuotojen koettamiseksi. Vuotava savu paljastaa väärin asennetut suojukset ja vialliset nivelet. Tämän jälkeen soitin puhdistetaan nikotiinin ja muiden savun jälkeen jättämien aineiden poistamiseksi.[4] Tupakansavua käytettäessä tämä menetelmä on testaajan terveydelle haitallinen pitkällä aikavälillä.
1930-luvun korjausohjeen mukaista savukoetta pidetään vanhentuneena eivätkä hyvämaineiset korjaajat enää käytä sitä. Vaihtoehtona savulle on tavallisesti näyttää kirkasta valoa soittimen sisään ja tarkastaa, loistaako valoa ulos suojusten ja nivelten ympäriltä.
Autojen korjauksessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Autojen tyhjiöjärjestelmät saatetaan testata samalla tavoin kuin putkistot ja puupuhaltimet vaikeasti havaittavien tyhjiövuotojen löytämiseksi. Järjestelmään syötetään keinotekoista savua pienessä paineessa, ja kaikki vuodot havaitaan tupruavana savuna.[5] Savua voidaan hyödyntää myös EVAP-järjestelmän (polttoaineen höyrystumispäästöjen ohjausjärjestelmän) vaikeasti havaittavien vuotojen etsinnässä.
Tartuntatautien torjunnassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tartuntatautien torjunnan savukoe suoritetaan, jotta nähdään, onko huone alipaineinen. Savutäytteistä putkea pidetään lähellä alipainehuoneen oven alaosaa noin kahden tuuman päässä ovesta. Savuputkea pidetään oven suuntaisesti, ja pieni määrä savua tuotetaan puristamalla kevyesti polttimoa. Savun tulee poistua putkesta hitaasti, jotta sen nopeus ei ylitä ilman nopeutta. Jos huone on alipaineinen, savua kulkeutuu huoneeseen oven alta. Jos huone ei ole alipaineinen, savu kulkeutuu poispäin ovesta tai pysyy paikallaan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Stevenson, Thomas. A Treatise on Hygiene and Public Health, 1. painos. Julkaisija: J. & A. Churchill, 1892
- ↑ Buchan, W.P. " Institution of the Smoke-Test for Drains. Read before the Royal Scottish Society of Arts, 13. huhtikuuta 1891. Viitattu 24.6.2011
- ↑ a b Smoke Testing: The Diagnostic Secret Weapon masterplumbers.com. Arkistoitu 1.1.2011. Viitattu 24.8.2019.
- ↑ Anthony Baines, Woodwind Instruments and their history", 1967 (sivu 355)
- ↑ Allen: How to Find a Vacuum Leak Popular Mechanics. 28.2.2011. Viitattu 22.1.2019.
- ↑ Current Strategies for Engineering Controls in Nanomaterial Production and Downstream Handling Processes. U.S. National Institute for Occupational Safety and Health, marraskuu 2013. doi:10.26616/NIOSHPUB2014102 Artikkelin verkkoversio.