Savisirkkunen
| Savisirkkunen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Tangarat Thraupidae |
| Suku: | Savisirkkuset Haplospiza |
| Laji: | rustica |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Haplospiza rustica |
|
| Alalajit[2] | |
|
|
| Katso myös | |
Savisirkkunen (Haplospiza rustica) on Keski- ja Etelä-Amerikassa tavattava tangaroihin kuuluva varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kooltaan savisirkkunen on noin 13 cm. Koiras on väritykseltään harmaa. Selkä on hieman vatsaa tummempi. Siivet ovat mustat ja harmaareunaiset. Naarassavisirkkunen on selästään oliivinruskea. Rinnassa on ruskehtavia raitoja. Nokka on kartionmuotoinen ja teräväkärkinen. Valkokylkipuhkoja (Diglossa albilatera) ja andiensirkku (Phrygilus unicolor) muistuttavat ulkonäöltään savisirkkusta. Valkokylkipuhkoja eroaa valkoisten siivenalusten ja andiensirkku on kookkaampi ja vaaleampi.[3][4][5]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keski-Amerikassa savisirkkusta tavataan Meksikosta Panamaan ulottuvalla alueella. Etelä-Amerikassa linnun elinalueet sijaitsevat laikuttaisesti Venezuelasta Boliviaan. Lajin elinympäristöä ovat kosteiden metsien pohjakerrokset ja metsien reunamaat ja pensaikkoiset aukeat. Savisirkkusen elinympäristöt sijaitsevat yleensä 1 500–2 500 metrin korkeudella merenpinnasta. [3][4]
Savisirkkuset liikkuvat yleensä pareittain tai pieninä ryhminä ja voi olla muiden lintulajien mukana sekaparvissa. Ravintonsa laji etsii maasta tai puiden lehvästön alaosista.[5][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Haplospiza rustica IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Haplospiza rustica Catalogue of Life. Viitattu 19.4.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c Robert S. Ridgely, Guy Tudor, William L. Brown: The Birds of South America: The oscine passerines, s. 400. University of Texas Press, 1989. ISBN 978-0-292-70756-6 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.04.2010). (englanniksi)
- ↑ a b Steven L. Hilty, Bill Brown, William L. Brown: A guide to the birds of Colombia, s. 666. Princeton University Press, 1986. ISBN 978-0691083728 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.04.2010). (englanniksi)
- ↑ a b Robert S. Ridgely, John A. Gwynne: A Guide to the Birds of Panama: With Costa Rica, Nicaragua, and Honduras, s. 421. Princeton University Press, 1992. ISBN 978-0-691-02512-4 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.04.2010). (englanniksi)