Klondyke-talo
Klondyke-talo on tiilirakenteinen entinen teollisuusrakennus Keravalla Alikeravan kaupunginosassa. Klondyke-talo on kooltaan 30 000 kerrosneliömetriä, ja siellä toimii nykyään lukuisia eri yrityksiä ja muun muassa salibandyhalli. Vuosina 1927–1985 kiinteistössä toimi kumitehdas, vuosina 1990–2012 Keravan taidemuseo ja vuosina 1990–1994 sisähuvipuisto Fanfaari, sittemmin Planet FunFun.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talon paikalla sijaitsi Suomen ensimmäinen sementtitehdas vuodesta 1869 ja sen pohjoispuolella Winnarin tiilitehdas vuodesta 1911 vuoteen 1957. Nykyisen rakennuksen ensimmäiset osat valmistuivat 1913 sementtitehtaan paikalle ensimmäiseen maailmansotaan jalkineita valmistaneen nahkatehtaan (Oy Nahkimo Ab, Savion Nahkatehdas) käyttöön. Nahkimon toiminta loppui pian ja sen tehdasrakennukset siirtyivät vuonna 1927 Savion Gummitehdas Oy:lle. Rakennusta laajennettiin 1920-luvulta 1950-luvulle moneen otteeseen ja moneen ilmansuuntaan niin, että tehtaan vanhimmat osat jäivät uudempien siipirakennusten sisään. Rakennus toimi kumitehtaana vuoteen 1985 saakka, loppuaikoina Nokian eli entisen Suomen Gummitehtaan omistuksessa.[1]
Vuonna 1985 kiinteistö siirtyi Nokialta kiinteistösijoitusyhtiö Keravan Klondyke Oy:lle[1], joka alkoi kehittää rakennuksen toimintoja. Arkkitehtien Hannu Kiiskilä ja Harri Hagan suunnitelmien mukaan saneeratun rakennuksen sisätilat uudistettiin vapaa-ajankeskukseksi muun muassa kirkkain päivänloistevärein, mutta ulkoasu säilyi hillittynä. 1990-luvulle tultaessa talossa toimivat Keravan kauppaoppilaitos, Vankeinhoidon koulutuskeskus ja joulukuussa 1990 avattu Keravan taidemuseo. Helmikuussa 1991 avattiin sisähuvipuisto Fanfaari.[2]
Pian Keravan Klondyke Oy ja sen tytäryhtiö Huvipuisto Fanfaari Oy menivät konkurssiin Suomen 1990-luvun alun lamassa. Päärahoittaja Keski-Uudenmaan Säästöpankki kärsi kymmenen miljoonan ja vakuutusyhtiö Sampo viiden miljoonan markan tappiot. Velkoja oli yhteensä 170 miljoonaa markkaa[3]. Koko kiinteistön osti 1992 huvipuisto Fanfaarin perustanut liikemiesryhmä, jossa mukana olivat elokuvaohjaaja Renny Harlin ja tuottaja Markus Selin.[4]
Sisähuvipuisto Fanfaarin nimi muuttui kesän 1992 remontin jälkeen Planet FunFuniksi. Joulukuussa 1994 sen omistanut Panzelda Oy ajautui konkurssiin, joka sulki huvipuiston lopullisesti helmikuussa 1995.[5][6] Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin omistukseen ajautunut Klondyke-talo alkoi toimia nimellä Kerava Future Center. Vuonna 1994 se menetti myös toisen ison vuokralaisen, 2000 neliön tiloissa toimineen Vankeinhoidon koulutuskeskuksen.[7] Keravan taidemuseo toimi Klondyke-talossa vuoteen 2012 asti, kunnes se muutti Keravan keskustaan uuden Taide- ja museokeskus Sinkan tiloihin, joihin tuli myös Keravan museo[8].
1990-luvun keskivaiheilta lähtien Klondyke-talossa on ollut kuvataiteilijoiden työtiloja.[9] 2010-luvun alusta talossa on toiminut muun muassa seksivälineiden verkkokauppaa Kaalimato.com pyörittävä Kentonec Oy. [10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ojanen, Anitta: ”Historiaa”, Tehtaanmäki, Kerava. Rakennushistoriallinen ja ympäristöselvitys, s. 9–11. Arkkitehtitoimisto Arkitoy & Keravan kaupunki, 15.05.2014. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 12.1.2019).
- ↑ Kumitehdas muuttuu sisähuvipuistoksi. Keravan Saviolla avataan pian uudentyyppinen vapaa-ajankeskus Klondyke. Helsingin Sanomat, 3.1.1991, s. 5. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Keravan Klondyke Oy Pörssitieto. Viitattu 12.1.2019.
- ↑ Fanfaarin omistajat ostivat Klondyke Oy:n kiinteistön. Helsingin Sanomat, 30.5.1992, s. 9. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Kiuru, Kari: Huvipuisto Funfun joutui selvitystilaan. Helsingin Sanomat, 11.10.1994, s. 16. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Planet Funfun sulkee ovensa. Helsingin Sanomat, 19.2.1995, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Huhta, Matti: Vankeinhoitolaitos aikoo muuttaa Keravalta Vantaalle. Klondyke-talo ei sopinut koulutuskeskuksen tarpeisiin. Helsingin Sanomat, 30.11.1994, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Keravan taidemuseo Sinkka. Arkistoitu 27.2.2014. Viitattu 12.1.2019.
- ↑ Hölttä, Maija: Savion taiteilijayhteisö on syntynyt uudelleen Savio-blogi. 14.1.2013. Viitattu 12.1.2019.
- ↑ Lehto, Oskari: Tässä on "Suomen seksilelujen keskus" – toimii entisessä kumitehtaassa Helsingin Uutiset. 4.11.2016. Viitattu 12.1.2019.