Savanniparatiisikaija
| Savanniparatiisikaija | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Kaijat Psittaculidae |
| Suku: | Psephotus |
| Laji: | haematonotus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Psephotus haematonotus |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Savanniparatiisikaija (Psephotus haematonotus) on kaakkoisaustralialainen värikäs kaijalaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnun pituus on 27 cm ja paino 55–85 g. Sukupuolet ovat erivärisiä. Koiraan pää, alapuoli ja yläperä ovat vihreät, siivet, selkä ja pyrstö siniset, ja alaperä punainen. Naaras on yksivärisemmän oliivinvihreä ja alaperä sekä siiven alapinta ovat valkoiset. Nokka on musta (koiras) tai harmaa (naaras), iiris tummanruskea ja koivet harmaat. Nuori lintu muistuttaa aikuista, mutta on himmeämmän värinen.
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Savanniparatiisikaijat elävät Australian kaakkoisosan sisämaassa. Sen elinympäristön ala on 1,49 miljoonaa neliökilometriä[2] ja populaation koko noin 200 000 yksilöä. John Gould kuvaili lajin holotyypin Uudesta Etelä-Walesista.[3]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji asuttaa puustoisia savanneja ja ruohostomaita sekä viljelyalueita, eikä sitä tavata yli 1 250 metrin korkeudessa merenpinnasta.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Savanniparatiisikaijan pesä on tavallisesti veden äärellä kasvavan eukalyptuksen kolossa, joskus myös rakennelmissa. Naaras munii neljästä seitsemään, tavallisesti viisi munaa, joita se hautoo noin kolme viikkoa. Koiras käy ruokkimassa hautovaa naarasta lähes joka tunti. Poikaset jättävät pesän kuukauden ikäisinä ja saavat aikuispuvun sulkasadossa, joka tapahtuu noin kolme kuukautta pesästälähdön jälkeen.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Savanniparatiisikaijat etsivät siemenravintonsa maasta. Parvet lentelevät maanpinnan yläpuolella kuin kahlaajaparvi lietteen yllä, välillä pysähdellen etsimään siemeniä, ja taas jatkaen matkaansa. Ne syövät myös vihreitä lehtiä, etenkin ohdakkeiden lehtiä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3
- World Parrot Trust (englanniksi)