Sastamalan seurakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sastamalan seurakunta

tunnus

sijainti

Tyrvään kirkko
Tyrvään kirkko
Tunnustuskunta evankelis-luterilainen
Hiippakunta Tampereen hiippakunta
Rovastikunta Hämeenkyrön rovastikunta
Pääkirkko Tyrvään kirkko
Jäsenmäärä 17 077[1] (heinäkuu 2024)
– Osuus asukkaista n. 72,5 %[2]
Kirkollisvero 1,75 %
Kirkkoherra Vesa Aurén
Sivusto

Sastamalan seurakunta on evankelis-luterilainen seurakunta, joka toimii Sastamalan kaupungissa Pirkanmaalla. Se kuuluu Tampereen hiippakuntaan.[3] Seurakunta syntyi vuoden 2009 alussa Keikyän, Kiikan, Mouhijärven ja Vammalan seurakuntien yhdistyessä, samalla kun Mouhijärven ja Äetsän kunnat sekä Vammalan kaupunki yhdistyivät Sastamalan kaupungiksi. Samassa yhteydessä Keikyän ja Kiikan seurakuntien muodostama Äetsän seurakuntayhtymä purettiin. Näistä Vammalan seurakunta oli syntynyt vuonna 2004 Karkun ja Tyrvään seurakuntien yhdistyessä. Vuonna 2013 mukaan liittyi vielä Kiikoisten seurakunta. Seurakuntaan kuuluu kuusi kappeliseurakuntaa, Karkku, Keikyä, Kiikoinen, Kiikka, Mouhijärvi ja Suodenniemi.

Vuoden 2024 heinäkuussa seurakunnalla oli 17 077 jäsentä.[1] Tämä vastasi noin 72,5 prosenttia Sastamalan kaupungin väestöstä.[2] Seurakunnan jäsenmäärä on ollut laskussa koko 2000-luvun: vuoden 2000 lopussa jäseniä oli 23 607, vuoden 2010 lopussa 21 700 ja vuoden 2020 lopussa 18 278.[4] Heinäkuussa 2024 seurakunnalla oli noin sata työntekijää.[5]

Kirkkoherrat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurakunnan ensimmäiseksi kirkkoherraksi valittiin toukokuussa 2009 Ari Paavilainen.[6] Seurakunnan alkuaikoina kirkkoherran virkaa hoitivat sijaisina Hannu Kilpeläinen, Lauri Salminen ja Lasse Hautala. Uudeksi kirkkoherraksi ehdolla olivat Someron seurakunnan kirkkoherra Asko Ojakoski, Kiikan seurakunnan kappalainen Jouni Pihlajamaa ja Tampereen Hervannan seurakunnan kappalainen Ari Paavilainen.

Paavilaisen siirryttyä Tampereen Harjun seurakunnan kirkkoherraksi, uudeksi kirkkoherraksi vuoden 2020 alusta lähtien valittiin Vesa Aurén.

Kirkkorakennukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurakunnalla on yksitoista kirkkoa:

Kappelit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut rakennukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virastotalo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vammalassa seurakunnalla on virastotalo.

Seurakuntatalot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurakuntataloja on Karkussa, Kiikoisissa, Kiikassa, Keikyässä, Mouhijärvellä, Suodenniemellä ja Vammalassa.

Vammalan seurakuntatalo sijaitsee Tyrvään entisen pappilan yhteydessä Liekoveden pohjoisrannalla. Keltatiilinen rakennus on valmistunut vuonna 1969, ja se on vammalalaislähtöisen arkkitehti Mirjam Kulmalan suunnittelema. Rakennuksen suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka Kulmala voitti ehdotuksellaan Tikkaat taivaaseen. Alun perin rakennuksen nimi oli Tyrvään seurakuntatalo. Rakennusta käytettiin seurakunnan kokoontumistilana.[7] Vammalan seurakuntatalo on ollut terveydelle haitallisen sisäilman vuoksi käyttökiellossa ja suljettuna syksystä 2023 lähtien.[8]

Kiikan seurakuntatalo valmistui vuonna 1969 Kokemäenjoen rannalle, noin puolen kilometrin päähän Kiikan kirkosta. Seurakuntatalo ja siihen liittyvät, alun perin kanttorin, vahtimestarin ja seurakuntasisaren asunnoksi rakennetut Lastentalot ovat espoolaisen arkkitehdin Helge Railon suunnittelemat ja edustavat modernia arkkitehtuuria. Pirkanmaan maakuntamuseon laatimassa Pirkanmaan seurakuntatalojen inventoinnissa Kiikan seurakuntataloa on kuvailtu pirkanmaalaisen modernin rakennustaiteen helmeksi. [9]

Leirikeskukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leirikeskuksia on kaksi: Leirimaja Vammalan Houhajärvellä ja Salmi Suodenniemellä.

Pappilat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Tyrvään pappila

Vammalassa olevan Tyrvään pappilan seurakunta myi 2014 yksityiseen omistukseen.[10] Tyrvään pappila on uusklassismia edustava kivirakennus, jonka on suunnitellut tamperelainen rakennusmestari Heikki Tiitola ja joka on valmistunut vuonna 1922. Seurakunnan omistuksessa ollessaan rakennus toimi kirkkoherran virka-asuntona, seurakunnan tilaisuuksien ja toimitusten järjestämispaikkana ja myöhemmin 1980-luvulla seurakunnan virastotalona. [11]

Kiikan vanha pappila myytiin vuonna 2012 yksityiseen omistukseen. Vuonna 1959 rakennettu arkkitehti Pentti Turusen kirkkoherran virka-asunnoksi ja virastoksi suunnittelema rakennus sijaitsee Kiikan keskustaajamassa Kokemäenjoen rannalla Kiikan seurakuntatalon läheisyydessä. [12]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Jäsentilasto 2024 kirkontilastot.fi. Viitattu 12.9.2024.
  2. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2024.
  3. ↑ Seurakunta lyhyesti ja Rakennukset Sastamalanseurakunta.fi. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 22.7.2011.
  4. ↑ Jäsentilasto 1999-2023 kirkontilastot.fi. Viitattu 12.9.2024.
  5. ↑ Henkilöstötilasto 2024 kirkontilastot.fi. Viitattu 12.9.2024.
  6. ↑ Sastamala sai uuden kirkkoherran
  7. ↑ Pirkanmaan seurakuntatalot 1949-1999. Moderni Pirkanmaa teemainventointi 2021-2022, s. 181-183. Pirkanmaan maakuntamuseo, 2022.
  8. ↑ Starkman, Virpi: Tällä aikataululla Sastamalan seurakuntatalot aiotaan sulkea – kaksi saa jatkoaikaa Tyrvään Sanomat. 14.2.2024. Viitattu 1.8.2024.
  9. ↑ Pirkanmaan seurakuntatalot 1949-1999. Moderni Pirkanmaa teemainventointi 2021-2022, s. 162-165. Pirkanmaan maakuntamuseo, 2022.
  10. ↑ Vilenius, Pauliina: Kirkkovaltuusto päätti: Tyrvään pappilasta kulttuurin kohtauspaikka alueviesti.fi. Viitattu 14.5.2016.
  11. ↑ Historia & Nykypäivä Tyrvään Pappila. Viitattu 8.1.2024.
  12. ↑ Rakennetun ympäristön selvitys 2023. Kiikan kortteli 703. Sastamalan kaupunki, 2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sastamalan_seurakunta&oldid=22880097”