Sastamalan seudun museo
| Sastamalan seudun museo | |
|---|---|
 |
|
| Tyyppi | kulttuurihistoriallinen museo |
| Osoite | Marttilankatu 12, 38200 Sastamala [3] |
| Sijainti | Sastamala |
| Perustettu | 3. syyskuuta 1932 |
| Ylläpitäjä | Suomen kirjainstituutin säätiö |
| Johtaja | Marja Hänninen-Tolvi (Pukstaavi ja Sastamalan seudun museo)[2] |
| Kotisivut | pukstaavi.fi/en/sastamala-muse... |
| Koordinaatit | |
 Sastamalan seudun museo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Sastamalan seudun museo on vuonna 1932 perustettu paikallismuseo Sastamalan kaupungissa. Sitä ylläpitää Suomen kirjainstituutin säätiö, ja se sijaitsee Sastamalan keskustassa vanhassa Tornihuvilassa. Museo kerää Sastamalan alueen historiaan liittyvää esineistöä, ja se järjestää näyttelyitä sekä järjestää kulttuuriperintöön liittyviä tapahtumia ja toimintaa. Museo perustettiin aikanaan Tyrvään seudun museo- ja kotiseutuyhdistyksen perustavassa kokouksessa. Se toimi alkujaan Tammisen makasiinissa mutta muutti vuonna 1958 Tyrvään pappilan kivinavettaan, mistä se muutti vuonna 2017 Tornihuvilaan. Museo on osa Kirjakorttelia, johon kuuluvat myös Herra Hakkaraisen talo ja Pukstaavi. Museotoiminnasta vastaa Suomen kirjainstituutin säätiö.
Toiminta ja kokoelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sastamalan seudun museo on kulttuurihistoriallinen museo, jonka tallentaa ja esittele Sastamalan alueen historiaa. Tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa asukkaiden ymmärrystä seudun kulttuurista, historiasta ja ympäristöstä. Museossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, ja se tarjoaa erilaisia palveluita sekä järjestää kulttuuriperintöön liittyviä tapahtumia ja toimintaa.[4]
Museolla on käytössään kaksi kokoelmatilaa. Sastamalan kaupunki vastaa Stormin kokoelmakeskuksen tilasta, joka on tehty vuonna 1955 valmistuneeseen vanhaan koulurakennukseen. Suuremmat museoesineet sijaitsevat Varikon alueen lämmittämättömässä tilassa.[5]
Sastamalan seudun museon esinekokoelmassa on pääasiassa sastamalaista arkielämää, asumista ja elinkeinoa kuvaavaa aineistoa 1700-luvulta nykypäivään. Kokoelmaan kuuluu noin 20 000 esinettä. Sitä on kerätty pääasiassa Sastamalaan nykyään kuuluvien Tyrvään, Vammalan, Karkun ja Kiikan kuntien sekä Nokiaan kuuluvan Suoniemen kunnan alueilta. Kokoelmassa on kansatieteellistä aineistoa, talonpoikaista maatalous-, metsästys- ja kalastusesineitä, käsityöläisten ja pienteollisuuden tuotteita sekä Vammalan kaupunkielämään liittyvää esineistöä. Esinekokoelmaan kuuluu myös osakokoelmana Viipurin läänin Pyhäjärveltä peräisin olevia esineitä toista maailmansotaa edeltävältä ajalta.[6]
Kokoelmakeskukseen sijoitetussa valokuvakokoelmassa on noin 15 000 valokuvaa. Vanhimmat niistä ovat 1800-luvun lopulta, ja kokoelmassa on sekä paperikuvia että digitaalisia kuvia. Kuvia muun muassa Sastamalan rakennetusta ympäristöstä, kansanrakennuksista, perinteisen maatalouden työtavoista, sisustuksista ja henkilöistä.[6]
Museon arkistokokoelmassa on noin 90 hyllymetriä aineistoa. Aineistossa on muun muassa Sastamalan seutuun liittyivä painotuotteita esitteistä lehtileikkeisiin, seutua kuvaavia postikortteja ja lehtileikkeitä museon toimialasta ja alueen merkkihenkilöistä. Arkistossa on myös pienpainatteita ja lehtiä, muun muassa Sastamalan Joulu- ja Vpl. Pyhäjärvi -lehtien vuosikerrat. Audio-visuaaliseen aineistoon kuuluu kaitafilmejä ja ääninauhoja.[7]
Museon tutkimuskäyttöön tarkoitetussa käsikirjastossa on historiallisia, kansatieteellisiä sekä kulttuuri- ja paikallishistoriallisia teoksia. Käsikirjastossa on noin 10 000 nidettä 300 hyllymetrillä. Aineisto on kokoelmakeskuksen tiloissa, eikä kirjastosta anneta kotilainoja.[7]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sastamalan seudun museon edeltäjä Tyrvään seudun museo perustettiin Tyrvään seudun museo- ja kotiseutuyhdistyksen perustaneessa kokouksessa 3. syyskuuta 1932. Ajatus museosta oli jo tuolloin useita vuosikymmeniä vanha.[8] Tyrvään kirkkoherra Johannes Bäck oli 1890-luvun lopulla ehdottanut Suomen muinaismuistoyhdistykselle kansatieteellisen museon perustamista Tyrvään vanhaan kirkkoon. Hankeen on arvioitu myöhemmin liittyneen seurakunnan talouteen, sillä Tyrvään seurakunnan rahatilanne oli vaikea: uusi kirkko oli valmistunut noin 40 vuotta aiemmin ja uusi pappila hiljattain. Bäckin ajatuksessa Muinaismuistoyhdistys olisi vastuussa hankkeen kustannuksista, sillä huonokuntoinen vanha kivikirkko oli seurakunnalle lähinnä taloudellinen rasite.[9]
Väinö Heikinheimo perusti vuonna 1911 Tyrvään kotiseutuyhdistyksen, jonka tavoitteena oli museo Tyrväälle. Yhdistyksen toiminta lakkasi kuitenkin jo keväällä 1918.[9] Tyrvään seudun museo- ja kotiseutuyhdistyksen perustavassa kokouksessa syyskuussa 1932 perustettiin samalla Tyrvään seudun museo. Esineistön pohja saatiin Sammaljoen nuorisoseuralta, joka oli koonnut noin kaksisataa esinettä museota varten. Esineitä kerättiin myös autolla ympäri pitäjää. Museo avattiin 6. kesäkuuta 1933 Tammisen makasiinissa,[10] joka oli tarkoitettu vain väliaikaiseksi vuokratilaksi. Kotiseutuyhdistys keräsi varoja omaan museorakennukseen, mutta sota-aika keskeytti suunnitelmat.[8]
Museo siirtyi vuonna 1958 keskustasta Tyrvään pappilan kivinavettaan, josta museo sai pysyvät toimitilat.[8] Aiesopimus oli tehty vuonna 1951, mutta sen jälkeen kirkkoherraksi tullut Eino Kelari olisi halunnut navettaan seurakunnan toimintakeskuksen. Kotiseutuyhdistys ja Tyrvään Sanomien päätoimittaja Antti Prusi saivat lehdistön jopa Helsingin Sanomia myöten museohankkeen tukijoiksi. Kiista kivinavetan asemasta päättyi syyskuussa 1955 kirkkohallituksen päätökseen.[11]
Tyrvään seudun museo siirtyi vuonna 1974 Vammalan kaupungin hallintaan. Museon nimi muutettiin vuoden 2009 alussa Sastamalan seudun museoksi, kun Sastamalan kaupunki oli syntynyt.[8] Museon toiminta-alue laajeni samalla käsittämään lähes koko historiallisen Sastamalan pitäjän.[12] Museo liitettiin vuonna 2012 Pukstaavin kanssa yhdeksi hallintokokonaisuudeksi, jonka ylläpitäjänä toimii Suomen kirjainstituutin säätiö. Sastamalan seudun museo muutti keväällä 2017 Kirjakortteliin rovasti Emil Teodor Gestrin 1890-luvun alussa rakennuttamaan Tornihuvilaan.[8] Sastamalan kaupunginhallitus perusteli siirtoa sillä, että peruskorjattu Tornihuvila oli vajaakäytössä ja museon näyttelytoiminnan siirtyminen Kirjakortteliin Herra Hakkaraisen talon ja Pukstaavin yhteyteen muodostavat oman matkailullisen kokonaisuuden.[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Koskinen, Pekka: Selvitys sastamalalaisesta museoverkosta (PDF) 21.3.2010. Suodenniemi-Seura ry. Viitattu 9.11.2019.
- Kokoelmapoliittinen ohjelma (PDF) 1.9.2018. Suomen kirjainstituutin säätiö. Arkistoitu 10.11.2019. Viitattu 10.11.2019.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Museotilasto (2018) Museovirasto. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ Säätiön väkeä Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21918. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Sastamalan seudun museo Museot.fi. Viitattu 10.11.2019.
- ↑ Kokoelmapoliittinen ohjelma, s. 12.
- ↑ a b Kokoelmapoliittinen ohjelma, s. 5.
- ↑ a b Kokoelmapoliittinen ohjelma, s. 6–7.
- ↑ a b c d e Museotoimintaa Sastamalassa vuodesta 1932 Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi. Arkistoitu 9.11.2019. Viitattu 9.11.2019.
- ↑ a b Koskinen, s. 11.
- ↑ Koskinen, s. 12–13.
- ↑ Koskinen, s. 15–16.
- ↑ Koskinen, s. 17.
- ↑ Pihlajamäki, Hanna: Museo siirtyy pois kivinavetasta – kokoelman määrää vähennetään Sastamalassa Satakunnan Kansa. 12.9.2017. Alma Media Oyj. Arkistoitu 9.11.2019. Viitattu 9.11.2019.