Sarvijaakko
| Sarvijaakko | |
|---|---|
 Uros ja naaras |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Osalahko: | Cucujiformia |
| Yläheimo: | Lehtikuoriaismaiset Chrysomeloidea |
| Heimo: | Sarvijäärät Cerambycidae |
| Alaheimo: | Lamiinae |
| Tribus: | Acanthocinini |
| Suku: | Acanthocinus |
| Laji: | aedilis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Acanthocinus aedilis |
|
| Katso myös | |
Sarvijaakko (Acanthocinus aedilis) on sarvijäärien heimoon (Cerambycidae) kuuluva keskikokoinen (12–17 mm) ja litteähkö kovakuoriainen, joka elää vain hyvin heikkokuntoisissa tai kuolleissa männyissä. Lajia tavataan harvoin myös kuusella. Sarvijaakkoa esiintyy muualla myös pihdoilla ja lehtikuusilla. Sitä esiintyy metsissä Euroopassa, Venäjällä ja Keski-Aasiassa. Suomessa laji esiintyy lähes kaikkialla, paitsi aivan pohjoisimmissa paikoissa. Laji tunnetaan pitkistä tuntosarvistaan. Koiraan tuntosarvet ovat pidemmät kuin naaraan, pisimmät suomalaisilla hyönteisillälähde?. Koiraan tuntosarvet ovat suunnilleen viisi kertaa ja naaraan kaksi kertaa ruumiin pituiset. Sarvijaakon ruumis on kokonaan hyvin tiheän ja lyhyen ruskeanharmaan karvoituksen peitossa. Naaraalla on takaruumiin kärjessä pitkä munanasetinputki. Sarvijaakko pystyy tuottamaan häirittynä voimakasta nirskuttavaa ääntä liikuttamalla etuselkäänsä peitinsiipiään vasten. Lajin toukkakäytävät kulkevat kokonaan puun ja kuoren välissä. Toukka koteloituu kuoren alle, paksun kaarnan sisään tai aivan pintapuuhun.[2]
Sarvijaakon toukat kilpailevat elintilasta vahingollisen ja erittäin merkittävän männyn tuhohyönteisen pystynävertäjän (Tomicus piniperda) toukkien kanssa. Sarvijaakon luontainen saalistajana on ainakin isomuurahaiskuoriainen (Thanasimus formicarius).[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jyrki Muona, Jaakko Mattila: Sarvijaakko – Acanthocinus aedilis Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Heliövaara Kari., Mannerkoski Ilpo & Siitonen Juha.: Suomen sarvijäärät, s. 236-237. Helsinki: Tremex Press, 2004. ISBN 952-5274-03-9
- ↑ Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Acanthocinus aedilis (timberman) (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Sarvijaakko (Acanthocinus aedilis)
- Ötökkätieto.fi: Sarvijaakko (Acanthocinus aedilis)
- Metsäntutkimuslaitos (Metla): Sarvijaakko (Acanthocinus aedilis) (Arkistoitu – Internet Archive)
- iNaturalist: Suutari (Monochamus sutor)
- UPM-Kymmene, Kari Heliövaara: Metsiemme kovakuoriaisia, Sarvijaakko (Acanthocinus aedilis) sivu 26 (pdf)
- Lamiinae.org: Acanthocinus aedilis (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Acanthocinus aedilis (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Acanthocinus aedilis, the Timberman (englanniksi)