Sarvijäärät
| Sarvijäärät | |
|---|---|
 Suutari (Monochamus sutor) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Osalahko: | Cucujiformia |
| Yläheimo: | Lehtikuoriaismaiset Chrysomeloidea |
| Heimo: |
Sarvijäärät Cerambycidae Latreille, 1802 |
| Alaheimot | |
| Katso myös | |
Sarvijäärät eli hapsenkakkiaiset[1] (Cerambycidae) ovat kovakuoriaisheimo. Suomessa on tavattu yli 80 sarvijäärälajia.
Ryhmän kovakuoriaiset ovat usein suurikokoisia ja niiden tuntosarvet ovat pitkät, joillakin lajeilla huomattavasti pitemmät kuin niiden ruumis. Useimpien sarvijäärälajien toukat elävät puussa, mutta jotkut harvat myös ruohovartisissa kasveissa. Monet sarvijäärälajit ovat taloudellisesti merkittäviä puun tuholaisia. Suomessa jokseenkin yleinen laji suutari (Monochamus sutor) on aiheuttanut vaurioita niin kuusi- kuin mäntypuuhun. Paikoittain Euroopassa tavattu merkittävä puurakennusten tuholaislaji, tupajäärä (Hylotrupes bajulus), esiintyy Suomessa vain Ahvenanmaan saaristossa. Monista sarvijääristä poiketen, eräät käyvät myös kukissa, kuten ulkonäöltään ampiaisia jäljittelevä aitojäärä (Clytus arietis). Yleisimpiä kukissa vierailevia sarvijääriä ovat sukuja Leptura ja Anoplodera edustavat kukkajäärät, jotka ovat ruumiinmuodoltaan yleensä hoikempia kuin suurin osa muista sarvijääristä.[2]
Heimo käsittää noin 27 000 lajia. Yksi maailman suurimmista ja painavimmista kovakuoriaisista on jopa 20 cm pitkä Prioninae-alaheimoon kuuluva titaanijäärä (Titanus giganteus)[3], joka elää Amazonasin sademetsien lahopuissa, Etelä-Amerikassa.
Suomessa tavattavat sarvijäärät jakautuvat kuuteen alaheimoon: Prioninae, Spondylidinae, Aseminae, Lepturinae, Cerambycinae ja Lamiinae. Suomessa elää vakinaisesti n. 80 eri sarvijäärälajia, sisältäen mm. papintappajan ja sarvijaakon.
Alaheimoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sarvijäärät Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo Suomen sarvijääristä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7, palsta 1090
- ↑ Michael Chinery: Pohjois-Euroopan hyönteiset, s. 316. (Heimo Cerambycidae - sarvijäärät) Helsinki: Painokaari Oy, Tammi, 1988. ISBN 951-30-6952-4
- ↑ Elise Huttunen: Nelivyöjäärä eli nelivöinen kukkajäärä (Leptura quadrifasciata) (Myös pieni info titaanijäärästä (Titanus giganteus)) Sivusto pihapiirin ja sen lähiympäristön eliöistä. Tammikuu 2008. Savonlinna. Viitattu 16.12.2008. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heliövaara, Kari; Mannerkoski, Ilpo & Siitonen, Juha: Suomen sarvijäärät : Longhorn beetles of Finland (Coleoptera, Cerambycidae). Helsinki: Tremex, 2004. ISBN 952-5274-03-9
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Sarvijäärät (Cerambycidae)
- Sarvijäärät (Cerambycidae)
- Ötökkätieto: Sarvijäärät (Cerambycidae)
- Luonnossa: Sarvijäärät (Cerambycidae) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ITIS: Cerambycidae (englanniksi)
- Bug Guide: Family Cerambycidae - Long-horned Beetles (englanniksi)