Sardiniankerttu
| Sardiniankerttu | |
|---|---|
 Sardiniankerttukoiras. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Kertut Sylviidae |
| Suku: | Pensaskertut Curruca |
| Laji: | sarda |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Curruca sarda |
|
| Synonyymit | |
|
Sylvia sarda |
|
| Katso myös | |
Sardiniankerttu (Curruca sarda) on kerttujen sukuun kuuluva varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnun pituus on noin 12 cm, siipien kärkiväli 13-17,5 cm ja paino keskimäärin 10,5 g. Pienikokoinen kerttu, jolla on pitkähkö pyrstö ja oranssit koivet. Höyhenpuku on harmaa, koiraalla siniharmaa, vain siipi- ja pyrstösulat ovat tummanharmaat. Nokan tyviosa on punainen ja kärki tumma. Koiraan iiris on punainen. Nuoren linnun selässä on ruskehtava sävy ja nokan punainen alue on kellahtava.[2]
Vanhoilla linnuilla on kesällä täydellinen sulkasato. Talvella kaikilla sardiniankertuilla on osittainen ruumiinhöyhenten sulkasato.[3]
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sardiniankerttu esiintyy Sardiniassa ja Korsikassa. Baleaareilla esiintyvä baleaarienkerttu luokiteltiin aikaisemmin sardiniankertun alalajiksi. Laji on osittaismuuttaja, jonka kannasta osa muuttaa talveksi Pohjois-Afrikkaan, lähinnä Tunisiaan.[2] Lajia ei ole tavattu Suomessa.
Lajin esiintymisalueen laajuus on 50 000–100 000 neliökilometriä. Euroopassa elää 98 000–310 000 yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen.[1]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji elää vuorenrinteiden ja kallioalueiden pensaikoissa.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pesintä tapahtuu maaliskuun lopulta toukokuun alkupuolelle. Pesä on matalalla (90-120 cm) pensaassa ja molemmat puolisot osallistuvat rakentamiseen. Se on kuivista ruohoista, lehdistä ja korsista hyvin rakennettu kuppi. Naaras munii tavallisesti 3 tai 4 munaa. Muna painaa 1,52 g. Naaras hautoo 12-15 päivää. Emot huolehtivat poikasista yhdessä ja ne lähtevät pesästä noin 12 päivän ikäisinä.[2]
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääravintoa ovat hyönteiset, hämähäkit ja muut pienet selkärangattomat.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b BirdLife International: Curruca sarda IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.12.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d Cramp, Stanley (toim.) 1992: The Birds of the Western Palearctic. Vol. VI Warblers. - Oxford University Press. Hong Kong.
- ↑ Svensson, Lars 1997: Euroopan varpuslinnut - sukupuolen ja iän määritys. - Lintutieto. Jyväskylä.