Sappisuola
Sappisuolat ovat aminohappoihin sitoutuneita maksan muodostamia sappihappoja. Elimistössä on yhteensä 3-4 g sappisuoloja. Samat sappisuolat kiertävät enterohepaattista kiertokulkua useita kertoja vuorokaudessa, joten aterian jälkeen niitä voi erittyä ohutsuoleen jopa 15 g. Noin 5 prosenttia sappisuoloista kulkeutuu paksusuoleen ja poistuu elimistöstä ulosteen mukana. Maksasolujen käytettävissä oleva sappisuolamäärä vaikuttaa eritettävän sapen määrään. Mitä enemmän veressä on sappisuoloja, sitä enemmän niitä erittyy maksasoluista ja sitä suurempi on myös sapen määrä.[1]
Sappisuolojen kierto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sappisuolat eivät ole rasvaliukoisia sappihapoista poiketen, joten niiden imeytyminen ohutsuolesta on vähäistä ja tapahtuu diffundoitumalla. Sappisuolat vaikuttavat koko ohutsuolen alueella ennen kuin ne imeytyvät aktiivisten prosessien kautta vereen aivan ohutsuolen loppuosassa ja kulkeutuvat porttilaskimon kautta maksaan ja sieltä edelleen takaisin sappeen.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Haug, Sand, Sjaastad: Ihmisen fysiologia, s. 391–393. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-19882-X