Sapotillapuu
Sapotillapuu | |
---|---|
Sapotillapuun lehtiä ja hedelmiä |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Ericales |
Heimo: | Sapotillakasvit Sapotaceae |
Alaheimo: | Sapotoideae |
Suku: | Sapotillapuut Manilkara |
Laji: | zapota |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Sapotillapuu eli makeasapotillapuu (Manilkara zapota) on ikivihreä, alun perin Keski-Amerikassa kasvava puu. Siitä saadaan chicle-massaa, jota käytetään purukumin raaka-aineena. Nykyään sapotillapuu on levinnyt myös Afrikkaan ja Aasiaan.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sapotillapuu kasvaa avomaalla 18 metriä, metsässä jopa 30 metriä korkeaksi. Sen lehdet ovat ikivihreät, vahapintaiset, noin 10 cm pitkät ja 3 cm leveät. Kukat ovat pienet, kellomaiset. Hedelmät ovat 5–10 cm pitkiä, pyöreitä tai soikeita. Hedelmät ovat raakoina kumimaisia ja härmän peitossa, kypsän hedelmän hedelmäliha muistuttaa päärynää.[2]
Sapotillapuusta on jalostettu viljelylajikkeita.[3]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sapotillapuu kasvaa luonnonvaraisena Jukatanilla ja muualla Etelä-Meksikossa sekä Belizessä ja Guatemalassa.[4]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sapotillapuun tärkein tuote on sen maitiaisneste, joka sisältää 15 % luonnonkumia ja 30 % hartsia. Puun eri osista on myös tehty yrttiteetä, joita on käytetty yskän ja vatsavaivojen lievitykseen.[4]
Sapotillapuun kypsiä hedelmiä syödään jälkiruokana.[5] Niistä tehdään hilloa tai sorbettia, ja mehua, josta voidaan käyttää etikkaa.[6]
Siemenessä on saponiinia ja sapotiniinia. Yli 6 siemenen syöminen aiheuttaa oksennusta ja vatsakipua.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Martínez Salas, E., Samain, M. & Oldfield, S.: Manilkara zapota IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-2. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Sapodilla (lähde Morton, J. 1987. Sapodilla. p. 393–398. In: Fruits of warm climates. Julia F. Morton, Miami, FL.) New Crop Resource Online Program. Purdue University. Viitattu 22.1.2012. (englanniksi)
- ↑ http://www.virtualherbarium.org/tropicalfruit/Sapodilla.html
- ↑ a b c Manilkara zapota (Sapotaceae) National Tropical Botanical Garden (myös kuvia)
- ↑ Sapotilla Trade wind fruit
- ↑ Manilkara zapota (Arkistoitu – Internet Archive) A tree species reference and selection guide International Center for Research in Agroforestry