Sanna Kurronen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

 

Sanna Kurronen (s. 1982[1] Espoo[2]) on suomalainen ekonomisti. Hänen erityisosaamisalueitaan ovat muiden muassa Suomen talouspolitiikka, rahoitussektorin rooli taloudessa ja Venäjän talous[1].

Kurronen väitteli valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitokselta vuonna 2017[2][3]. Väitöskirjassaan hän tutki rahoitussektorin toiminnan vaikutusta raaka-ainekiroukseen[4].

Kurronen on työskennellyt Danske Bankissa, Pohjola Pankissa, OKOssa ja Suomen Pankissa[2]. Vuosina 2014–2020 hän työskenteli pankkiekonomistina Nordeassa makrotalousanalyysin ja valuuttamarkkinoiden parissa[1]. Hän aloitti EVA:n ekonomistina maaliskuussa 2020[1].

Vuodesta 2020 lähtien hänen toimintansa on herättänyt laajempaa huomiota[5]. Kurronen on tullut tunnetuksi kärkeviksikin yltyvistä kannanotoistaan[6]. Hän on saanut aikaan keskustelua esimerkiksi kirjoittamalla polttomoottoriautojen arvon alenemisesta liikenteen sähköistyessä[7].

Kurrosen mukaan suomalaisten työuria tulisi pidentää niin alusta, keskeltä kuin lopustakin[8]. Kotihoidon tuki olisi hänen mukaansa syytä poistaa ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa pitäisi heikentää, jotta työnteko olisi nykyistä houkuttelevampaa[8]. Eläkeikä olisi nostettava 65:stä 67:ään vuoteen[8].

Kurronen siirtyi EVA:sta Suomen Pankin Rahapolitiikka- ja tutkimusosastolle vanhemmaksi ekonomistiksi syyskuussa 2022 [9].

Kurronen oli Liberaalipuolueen ehdokkaana Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa[10] ja sai 2386 ääntä, muttei tullut valituksi.[11]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurrosen puoliso on ammatiltaan sisätautilääkäri.[2] Heillä on kolme lasta.[3] He asuvat Espoossa[3].

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]