Sankarani

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo joesta. Sankarani on myös kunta Malissa.
Sankarani
Alkulähde Kouroukellen ja Gbanhalan yhtymäkohta
Laskupaikka Nigerjoki
Maat Guinea ja Mali
Pituus 670 km
Valuma-alue 35 500 km²

Sankarani on Nigerin sivujoki Guineassa ja Malissa. Sen pituus on 670 kilometriä[1] ja valuma-alueen laajuus 35 500 neliökilometriä[2].

Sankaranin alkujoet ovat Kouroukelle ja Gbanhala. Sen tärkein sivujoki on Dion,[3] jonka jälkeen joki virtaa kohti pohjoista. Alajuoksulla siihen yhtyy vielä Ouassoulou Bale[1]. Sankarani liittyy Nigeriin noin 40 kilometriä ennen Bamakoa[4]. Sen valuma-alueesta kaksi kolmasosaa kuuluu Guineaan[5]. Vuotuinen virtaama on noin viisi kuutiokilometriä[6].

Joella sijaitsee vuonna 1982 valmistunut Sélinguén pato ja vesivoimalaitos. Voimalan kapasiteetti on 44 megawattia ja tuotanto noin 230 gigawattituntia.[7] Sen 23 metriä korkea ja 2 600 metriä pitkä säännöstelypato muodostaa 34,2 neliökilometrin laajuisen tekojärven, jonka varastointikyky on 2,2 kuutiokilometriä. Pato mahdollistaa noin 60 000 hehtaarin laajuisen alueen keinokastelun, mutta toistaiseksi siitä on käytössä vain 1 350 hehtaaria.[8]

Sankaranin varrella sijainnutta Niania on pidetty yhtenä keskiaikaisen Malin valtakunnan keskuksista tai mahdollisesti jopa sen pääkaupunkina[9][10].

  1. a b Monographie, s. 16.
  2. Monographie, s. 3.
  3. Monographie, s. 9–11, 15–16.
  4. The Niger River Basin, s. 13.
  5. The Niger River Basin, s. 32, 34.
  6. The Niger River Basin, s. 48.
  7. Bagnéres, Jacques: L’ aménagement de Sélingué au Mali encyclopedie-energie.org. 2015. Arkistoitu 16.8.2016. Viitattu 13.7.2016.
  8. The Niger, a lifeline: Effective water management in the Upper Niger Basin, s. 23–24. Lelystad, Sévare, Amsterdam, Veenwouden: Rijkswaterstaat, Wetlands International, Institute for Environmental studies, Altenburg & Wymenga ecological consultants, 2005. ISBN 90-807150-6-9 Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. Encyclopedia of African History and Culture, volume II, s. 168. New York: Facts on File, 2005. ISBN 0-8160-5270-0
  10. New Encyclopedia of Africa, volume 4, s. 28–29. Farmington Hills: Thomson Gale, 2008. ISBN 978-0-684-31458-7