Saniaisperhonen
| Saniaisperhonen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Yhtäläissuoniset perhoset Exoporia |
| Yläheimo: | Juuriperhosmaiset Hepialoidea |
| Heimo: | Juuriperhoset Hepialidae |
| Alaheimo: | Hepialinae |
| Suku: | Hepialus |
| Laji: | fusconebulosa |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Hepialus fusconebulosa |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Saniaisperhonen (Hepialus fusconebulosa) on juuriperhosiin kuuluva perhoslaji. Se on ulkonäöltään varsin vaihteleva ja alkeellisen heimonsa selvästi yleisin edustaja Suomessa.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siipien pohjaväri ja vaihtelee yksilöittäin kellanruskeasta punertavanruskean kautta harmaanruskeaan. Myös kuviointi on erittäin vaihtelevaa. Etusiivessä on vaihtelevissa määrin kaksiväristä epäsäännöllistä kuviointia, jossa valkoista aluetta ympäröi siiven pohjaväriä vaaleamman ruskea, terävärajainen vyöhyke. Siiven etureunassa on rivi tummia, diffuuseja täpliä. Takasiivet ovat yksivärisen harmaanruskeat, tyvestä vaaleammat. Naaraat ovat yleensä koiraita vaaleampia ja niiden kuviointi on vähemmän selkeää. Perhosten koko vaihtelee suurella skaalalla naaraiden 35–54 mm siipivälistä koiraiden 35–54 mm siipiväliin.[1][2][3]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Levinneisyys kattaa lähes koko Euroopan Balkanille saakka. Idässä elinalue ulottuu Venäjän poikki Japaniin.[4] Suomessa saniaisperhosta tavataan koko maassa pohjoisinta Lappia myöten. Perhoset ovat lennossa yhtenä sukupolvena kesäkuun lopulta heinäkuun loppuun.[5]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saniaisperhonen elää avoimissa lehti- ja sekametsissä, niityillä, metsäaukioilla ja jopa soilla. Naaraat oleskelevat matalalla kasvillisuuden seassa houkutellen koiraita luokseen feromonien avulla. Koiraat lentävät iltahämärässä melko lyhyen ajan etsien naaraita. Yksi naaras voi houkutella luokseen runsaasti koiraita.[4]
Parittelu kestää jopa seitsemän tuntia, minkä ajan koiras riippuu naaraan peräpäästä pää alaspäin. Parittelun jälkeisen viikon aikana naaras munii jopa 500 munaa, jotka se pudottelee maahan lennosta tai kasvilla istuen. Toukat elävät maan alla, mutta saattavat joskus nousta kasvien varsillekin. Toukan kehitys on kaksivuotinen ja toukka talvehtii maanalaisessa onkalossa. Keväällä, täysikasvuisena, se tekee maanpinnalle johtavan, reilun 10 cm:n pituisen käytävän ja koteloituu. Kotelovaihe kestää 3–4 viikkoa ja ennen perhosen kuoriutumista kotelo ryömii käytävää pitkin pinnalle työntyen osittain esille.[4]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukka syö monien eri kasvien juuria, mutta ravintotottumuksia ei tunneta hyvin. Merkittäviä ovat ainakin sananjalat (Pteridium), vihvilät (Luzula) ja kaislat (Scirpus).[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/p/pharmacis_fusconebulosa.html
- ↑ http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=18
- ↑ http://www.nhm.uio.no/fakta/zoologi/insekter/norlep/hepialidae/fusconebulosa.html
- ↑ a b c d Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna: Fjärilar: Käkmalar–säckspinnare. ISBN 978-91-88506-60-3 s. 86–87.
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Hepialidae/Hepialus/fusconebulosus/Hepialus%20fusconebulosus.htm[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)