Sanginjärvi
| Sanginjärvi | |
|---|---|
 Järvinäkymä Tiironsaaresta Niemikylään. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Sanginkylä, Utajärvi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Sanginjoki |
| Järvinumero | 59.152.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 101,9 m [1] |
| Rantaviiva | 16,51 km [1] |
| Pinta-ala | 4,817 km² [1] |
 Sanginjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Sanginjärvi on Utajärven kunnan suurin järvi.[2]
Sijainti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Sanginkylässä kunnan luoteisosassa, noin 20 kilometriä kuntakeskuksesta koilliseen lähellä Oulun kunnanrajaa. Sanginjärven laskujoki on Sanginjoki, joka laskee Kortelammen kautta Oulujokeen Oulun Sanginsuun kaupunginosassa. Järveen taas laskee koillisesta Itäoja, jonka yksi haara lähtee Vaaranlammesta Lamminvaaran juurelta. Järvessä on kolme saarta: Lamposaari, Sairastensaari ja Tiironsaari.
Ympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sanginjärvi on antanut nimensä koko kylälle, jonka ensimmäinen asutus sijoittui järven kaakkoislaidalle Kärpän ja Niemen talon tienoille ja seuraavaksi luoteiskolkkaan Lahden talon ympäristöön. Myöhemmin asutus kuitenkin keskittyi järven pohjoisrannalle Puutturintien varteen, jonne myös Sangin koulu ja kyläkauppa perustettiin. Alkuperäisen asutuksen lähistölle tosin sijoittui sittemmin Osuuskauppa, samoin kuin jo lakkautettu Sanginkylän posti. Järven etelä- ja lounaisosat Tankolahdelle saakka ovat olleet aina vähän asuttuja, lukuun ottamatta joitakin myöhemmin rakennettuja kesämökkejä ja eräkämppiä. Kesäasutuskin on keskittynyt järven pohjoislaidalle, ehkäpä koska eteläisille rannoille ei ole juuri tieyhteyttä ja länteen Maaselän suuntaan on muutenkin laaja asumaton alue. Siellä sijaitsevaa Järvenpäänsuota lukuun ottamatta järven rannat ovat kuivia kangas- ja peltomaita, laaja turvekäytössä oleva Itäsuo taas jää seututien 837 toiselle puolelle.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sanginjärvi on Sangin kylähistorian mukaan ollut jo varhain tärkeä kalapaikka, varsinkin hauki oli aiemmin arvokala, jota järvestä pyydettiin paljon. Ahven ja lahna ovat myös olleet tärkeitä kalastajille, ja matalana ja varsin tummavetisenä järvessä on paljon särkiäkin. Mataluus on johtanut monena talvena hapen puutteeseen ja kalakuolemiinkin. Rantatilojen omistajien ohella kesäasukkaat ovat nauttineet järven näkymistä. Itäojan suulle on rakennettu muitakin varten kota, talvella pohjois-eteläsuunnan moottorikelkkareitti kulkee kodan kautta. Pohjoisrannan pientä Sairastensaarta käytettiin aikanaan talvisin vainajien tilapäisenä hautausmaana, ennen kuin kylälle saatiin oma hautausmaa. Lamposaaren nimi viittaa sen käyttöön lammaslaitumena. Kolmas eli Tiironsaari on pieni luoto. Sanginjärvestä lähtevä Sanginjoki tarjoaa elämyksiä melojille ainakin tulva-aikana, jolloin se on laskettavissa koko pituudeltaan. Sangin kylähistorian mukaan Sanginjärvi ja Sanginjoki muodostivat aikoinaan yhteyden Oulujoen ja Kiiminkijoen vesistöjen välille, lukuun ottamatta muutamia maakannaksia, joihin viittaa mm. Sangin Tervolankylän Talasniemi -paikannimi.
Kuvagalleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Sanginjoen alkupiste -
Näkymä Tiironsaaresta -
Näkymä Lamposaaresta -
Sairastensaarta
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sanginjärvi Wikimedia Commonsissa
- Sanginjärven kylähistoria. Sanginjärven kyläseura ry. Sanginkylä 2000. Toim. Esko Vesala ja Matti Savolainen, 708 s. ISBN 952-91-2823-1 (Järven ympäristön historiaa ja asutusta)
| Kylät | |
|---|---|
| Järvet, lammikot ja lähteet |
|
| Joet ja purot | |
| Luonnonsuojelualueet | |
| Rakennukset ja rakennelmat | |
| Muistomerkit, laatat ja veistokset | |
| Museot | |
| Liikenne |