San Leandro (1787)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
San Leandro
Aluksen vaiheet
Rakentaja Reales Astilleros de Esteiro, Ferrol
Laskettu vesille 27. marraskuuta 1787
Poistui palveluskäytöstä reserviin 20. maaliskuuta 1810
Loppuvaihe haaksirikkoutunut 1814
Tekniset tiedot
Uppouma 1 676 t
Pituus 53,55 m (tykkikansi)
48,06 m (köli)
Leveys 14,48 m
Syväys 6,83 m
Miehistöä 472
Aseistus
Aseistus alempi tykkikansi: 26 × 24 naulan tykkiä
ylempi tykkikansi: 28 × 12 naulan tykkiä
puolikansi: 10 × 8 naulan tykkiä
etukansi: 2 × 8 naulan tykkiä

San Leandro oli Espanjan laivaston vuonna 1787 vesille laskettu San Fulgencio -luokan kaksikantinen 64-tykkinen linjalaiva.

Pääartikkeli: San Fulgencio -luokka

José Romero y Fernández de Landan suunnittelema alus tilattiin 16. toukokuuta 1786 Reales Astilleros de Esteirolta Ferrolista. Alus laskettiin vesille 27. marraskuuta 1787.[1]

Valmistuessaan aluksen aseistuksena oli 64 tykkiä, joista oli asennettu 26 kappaletta kummallekin tykkikannelle. Alemmalla oli 24 naulan ja ylemmällä 18 naulan tykkejä. Näiden lisäksi puolikannelle oli asennettu kymmenen ja etukannelle neljä kahdeksan naulan tykkiä. Täten täyslaidallisen kokonaispaino oli 602 naulaa.[2]

Alus saapui 12. tammikuuta 1788 Ferrolista priki Ligeron kanssa Cádiziin päällikkönään Manuel Pando. Se lähti toukokuussa 1788 Córdovan laivueessa Cartagenasta koeajoihin, jonka muut alukset olivat San Fulgencio, San Francisco de Asís, San Agustín, San Ildefonso ja joitakin pienempiä aluksia. Laivue palasi kesäkuussa Cartagenaan. Alus oli siirrettiin 19. kesäkuuta huollettavaksi La Carracaan, missä pohja kuparoitiin heinäkuussa San Luisin kuivatelakalla.[1]

Alus palasi 5. syyskuuta Cádizista San Agustínin ja San Ildefonson kanssa Cartagenaan, mistä se lähti 26. syyskuuta koeajoihin. Alus palasi 9. lokakuuta Cartagenaan, mistä se lähti 20. lokakuuta San Agustínin, San Sebástianin ja fregatti Santa Florentinan kanssa Ferroliin. Alus saapui 23. lokakuuta Córdovan laivueen mukana Cádiziin, mistä se jatkoi 19. marraskuuta Ferroliin. Alus oli vuoden 1789 Ferrolissa. Alus saapui 9. kesäkuuta 1790 Ferrolista Salvador del Mundon ja neljän muun linjalaivan kanssa Cádiziin, mistä se kuljetti 14. elokuuta San Pedro de Alcántaran, fregattien Nuestra Señora de Loreton ja Perlan sekä priki Galgon kanssa sotilaita Ceutaan. Alus palasi 4. syyskuuta Ceutasta San Pedro de Alcántaran Cádiziin huollettavaksi ja pohjan kuparointiin. Alus lähti 27. joulukuuta Cádizista Ferroliin reserviin siirtoa varten. Alus oli 1791-1792 Ferrolissa reserviin sijoitettuna.[1]

Alus määrättiin palvelukseen palautettavaksi, minkä jälkeen se aseistettiin 19. maaliskuuta 1793 Ferrolissa. Alus lähti 4. huhtikuuta Ferrolista urcan kanssa partiomatkalle Azoreille, missä ne kohtasivat aarteita kuljettavan saattueen. Aluksen miehistö valtasi brittiläisen prikin Venuksen, joka tuotiin 17. huhtikuuta 1793 La Coruñaan. Alus saapui 7. toukokuuta Cádiziin Callaosta saapuneen saattueen mukana. Se lähti 29. toukokuuta Cartagenasta San Felipe Apóstolin ja fregatti Santa Rosalían kanssa Argeliin. Alus etsi 31. toukokuuta Algerin edustalta Ranskan laivaston fregatteja. Se oli 8. kesäkuuta Máhonissa ja kesäkuussa Mallorcan Bonassa. Alus oli 18. kesäkuuta Algerissa, mistä se lähti seuraavana päivänä Genovaan. Alus kohtasi 28. kesäkuuta Borjan laivaston, jonka kanssa se saapui 12. heinäkuuta Cartagenaan.[1]

Alus lähti 23. heinäkuuta 1793 Cartagenasta Lángaran seitsemän linjalaivan laivastossa Rosasinlahdelle ja Touloniin. Se oli 1. elokuuta Rosasinlahdella. Alus saartoi 29. elokuuta laivaston mukana Toulonin. Se saapui 19. joulukuuta Cartagenaan kuljettaen sotilaita, ampumatarvikkeita ja ranskalaisia pakolaisia. Alus lähti 24. helmikuuta 1794 Gayangosin alaisuudessa kolmen linjalaivan ja fregatin kanssa Cartagenasta partiomatkalle Välimerelle. Alus saapui 13. maaliskuuta saman osaston mukana Cádiziin, mistä se lähti 15. huhtikuuta Cárdenasin laivueen mukana Havannaan. Laivue saapui 15. kesäkuuta Havannaan, missä se liitettiin Aristizábalin laivueeseen. Alus kuljetti 7. heinäkuuta Havannasta Santa Isabelin kanssa rahaa ja tarvikkeita Santo Domingoon. Aluksia saattoivat Miño ja San Isidro, jotka olivat matkalla Cádiziin. Alus saapui 15. elokuuta Santa Isabelin kanssa Puerto Ricoon päällikkönään O'Carol. Ne lähtivät 7. syyskuuta Puerto Ricosta ja palasivat 15. syyskuuta Bayajáan Puerto Ricoon. Alus saapui Havannaan fregatti Minervan kanssa Santo Domingosta, josta ne olivat evakuoineet siviileitä. Lokakuussa 1788 alus oli Havannassa Aristizábalin laivueessa. Se siirrettiin joulukuussa 1801 huollettavaksi Havannan telakalle.[1]

Kesäkuussa 1802 alus palautettiin palvelukseen Havannassa. Se odotti 23. maaliskuuta 1804 puutavaraa ja muita tarvikkeita ennen palvelukseen palauttamista. Alus lähti 20. kesäkuuta 1804 Havannasta Cádiziin, jonne se saapui 21. elokuuta.[1] Espanja julistettua 3. joulukuuta 1804 sodan Britannialle alus palautettiin palvelukseen päällikkönään Don José Quevedo. Alus osallistui 21. lokakuuta 1805 Trafalgarin taisteluun, jossa aluksella sai surmansa kahdeksan ja haavoittui 22 miehistönjäsentä. Seuraavana päivänä alus palasi Cádiziin.[2]

Alus pääsi Cádiziin hieman ennen myrskyn puhkeamista. Sataman ollessa Collingwoodin johtaman laivaston saartama alus vietti satamassa, kunnes Espanja julisti sodan Ranskalle vuonna 1808. Alus saattoi tämän jälkeen suorittaa joitain tehtäviä, mutta pääosin se oli satamassa reservissä. Alus poistettiin 1812 palveluksesta ja romutettiin vuonna 1813.[2]

  • Goodwin, Peter: The Ships of Trafalgar - The British, French and Spanish Fleets October 1805. Lontoo, UK: Conway Maritime Press, 2005. ISBN 1-84486-015-9 (englanniksi)
  • Winfield, Rif; Tredrea, John; Garcia-Torralba Pérez, Enrique & Blasco Felip, Manuel: Spanish Warships in the Age of Sail 1700-1860: Design, Construction, Career and Fates. Seaforth Publishing, 2023. ISBN 978-1-5267-9078-1 (englanniksi)
  • Saint, Hubert, C. de: Ships of the line of the Spanish Navy (1714-1825) Part 3. Warship, 1986, X. vsk, s. 208-211. Lontoo: Conway Maritime Press. ISBN 0-85177-449-0 (englanniksi)
  1. a b c d e f Winfield et al 2023 s. 196-198
  2. a b c Goodwin 2005 s. 233