San José (1698)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
San José
Aluksen vaiheet
Rakentaja Mapilin telakka, Usúrbil
Kölinlasku 1697
Laskettu vesille 1698
Palveluskäyttöön 1700
Poistui palveluskäytöstä uponnut 8. kesäkuuta 1708
Tekniset tiedot
Uppouma 1 037-1 051 t (arqueo)
Pituus 35,97 m (köli)
Leveys 12,7 m
Syväys 6,02 m
Miehistöä 550
Aseistus
Aseistus Alempi tykkikansi: 26 × 18 naulan tykkiä
Ylempi tykkikansi: 26 × 10 naulan tykkiä
Puoli- ja etukansi: 12 × 6 naulan tykkiä

San José oli Espanjan laivaston vuonna 1698 vesille laskettu kaksikantinen 64-tykkinen San José -luokan linjalaiva.

Britannian laivasto upotti aluksen vuonna 1708, jolloin sen lastina oli 200 tonnia kultaa, hopeaa ja smaragdeja. Lasti on säilynyt 600 metrin syvyydessä koskemattomana aina näihin päiviin. Hylkyä pidetään maailman arvokkaimpana hylkynä.[1]

Pääartikkeli: San José -luokka

Espanjan kruunu tilasi 23. joulukuuta 1694 aluksen Armada de la Guardia de la Carrera de las Indiasille Mapilin telakalta Usúrbilista, missä köli laskettiin 1697. Francisco Antonio Garroten suunnitteleman lippulaivan valmistusta telakalla valvoi baski Pedro de Aróstegui. Alus laskettiin vesille 1698 ja otettiin palvelukseen 1700.[2]

Alus lähti 1699 Pasajesista San Joaquínin kanssa Cádiziin päällikkönään Antonio Gaztañeta. Helmikuussa 1700 alus oli Cádizissa päällikkönään Diego Asensio de Vicuña. Se oli seuraavanakin vuonna Cádizissa, missä se huollettiin huhtikuussa 1702. Alus osallistui elokuussa 1702 Cádizin puolustukseen Britannian kuninkaallisen laivaston amiraali George Rodneyn hyökätessä. Alus oli vuodet 1703 ja 1704 Cádizissa.[2]

Maaliskuussa 1705 alus osallistui Gibraltarin saartoon. Se saattoi 10. maaliskuuta 1706 Cádizista San Joaquínin ja kaappari Santa Cruzin kanssa 10 rahtialusta Cartagena de Indiasiin. Saattue saapui 27. huhtikuuta määränpäähänsä. Alus saapui 7. heinäkuuta Limaan ja oli loppuvuoden Cartagena de Indiasissa, mistä se lähti 2. helmikuuta 1708 kohdatakseen Callaosta saapuvan laivaston Portobellossa. Alus saapui 10. helmikuuta laivaston mukana Portobelloon, mistä se kuljetti 22 miljoonaa pesoa Havannaan.[2]

Vuonna 1708 aluksen päällikkönä oli José Fernández de Santillán. Se osallistui 8. kesäkuuta 1708 Wagerin kahakkaan Barún saaren edustalla. Taistelussa HMS Expeditionin kanssa alus räjähti. Uponneessa aluksessa oli 7-11 miljoonan peson edestä kultaa ja hopeaa. Aluksen miehistöstä selvisi ainoastaan 11 aluksella olleista noin 600 miehestä.[2]

Vuonna 2015 Kolumbian laivasto löysi hylyn Kolumbian Cartagenan kaupungin lähellä sijaitsevan Barún niemimaan edustalta 600 metrin syvyydessä. Tarkkaa sijaintia ei ole julkistettu. [1]

Kolumbia tavoittelee laivan tykkejä, ankkureita ja arvoesineitä siirtääkseen ne museo-tutkimuslaitokseen Cartagenaan. Espanja kuitenkin pitää hylkyä ja sen lastia ominaan, koska San José kuului Espanjalle. Yhdysvaltalaisyhtiö Sea Search Armada väittää löytäneensä hylyn jo vuonna 1981 ja vaatii siksi Kolumbialta puolta aarteen arvosta. Osuuttaan vaativat myös Bolivian alkuperäiskansat, joiden pakkotyöllä aarteet louhittiin Potosín kaivoksista. Maailman kulttuuriperintöä vaaliva Unesco ja suuri osa tiedeyhteisöstä vastustavat hylkyyn kajoamista. Kolumbian presidentti Gustavo Petro pyrkii vauhdittamaan laivan aarteiden nostoa.[1]

  • Winfield, Rif; Tredrea, John; Garcia-Torralba Pérez, Enrique & Blasco Felip, Manuel: Spanish Warships in the Age of Sail 1700-1860: Design, Construction, Career and Fates. Seaforth Publishing, 2023. ISBN 978-1-5267-9078-1 (englanniksi)
  1. a b c Aarteet | Maailman arvokkaimpana pidetty hylky on ollut merenpohjassa 316 vuotta: Kenelle koskematon aarrelasti kuuluu? Helsingin Sanomat. 25.6.2024. Viitattu 25.6.2024.
  2. a b c d Winfield et al 2023 s. 167