Sampo-Rosenlew
| Sampo-Rosenlew | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1991 |
| Perustaja | Timo Prihti |
| Toimitusjohtaja | Jussi Malmi [1] |
| Puheenjohtaja | Jali Prihti |
| Kotipaikka | Pori[2] |
| Toiminta-alue | maailmanlaajuinen |
| Toimiala | konepajateollisuus |
| Tuotteet | metsäkoneet, leikkuupuimurit |
| Liikevaihto | 105,2 milj. euroa (2015)[2] |
| Nettotulos | 2,8 milj. euroa (2015)[2] |
| Henkilöstö | 596 (2015)[2] |
| Emoyhtiö | Mahindra & Mahindra[3] |
| Tytäryhtiöt | Sampo Components Oy |
| Omistaja | Mahindra & Mahindra (100 %)[3] |
| Kotisivu |
www |
Sampo-Rosenlew Oy (lausunta ruots. [- ruːsːenleːv]) on keskisuuri teollisuusyritys, joka perustettiin vuonna 1991 Timo Prihtin (k. 2021) ostettua liiketoiminnan. Teollinen toiminta nykyisissä tuotantotiloissa on alkanut vuonna 1853, jolloin Oy W. Rosenlew Ab aloitti toimintansa.
Yritys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtiön kotipaikka on Pori, jossa sijaitsee sen suurin tuotantolaitos. Porissa valmistetaan leikkuupuimureita, metsäharvestereita ja metsäkuormatraktoreita. Pohjois-Afrikassa ja Kazakstanissa ja Uzbekistanissa on kokoonpanotehtaat, joissa paikalliset yritykset kokoavat Suomesta tuoduista osista leikkuupuimureita.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1850-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sampo-Rosenlew Oy:n edeltäjä, Oy W. Rosenlew Ab aloitti toimintansa Porissa vuonna 1853.
Porin Konepaja aloitti toimintansa Sampo-Rosenlewin nykyisellä tontilla vuonna 1858.[5]
1920-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Leikkuupuimurin edeltäjän, puimakoneen valmistus alkoi 1920-luvulla.
1950-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen oman leikkuupuimurimallin piirustukset valmistuivat 1954, suunnittelusta vastasivat insinööri Uno Skogberg ja teknikko Tuure Salmi. Sampo 547LP valmistui 1955, jolloin se esiteltiin Porin maatalousnäyttelyssä. Samana vuonna Proto-Sampo hajotettiin ilkivaltaisesti yön aikana Noormarkussa ja paranneltu malli poltettiin Kokemäellä varastorakennuksen mukana.[5]
Yrityksen päätuotteen, leikkuupuimurin valmistus alkoi Porin tehtaalla vuonna 1957.[6] Ensimmäinen valmistettu leikkuupuimurimalli oli Sampo 657 LP.[7]
1960-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raimo Korpinen osallistui lokakuussa 1967 huippusalaiseen tuotekehitysprojektiin Yyterin metsissä. Hänet oli valittu koeajamaan Rosenlewin konepajan rakentamaa monitoimikonetta, joka katkoi ja karsi ensiharvennusmetsästä kaadettuja puita.[8]
Kevättalvella 1967 myytiin viimeinen Sampo-puimakone, jonka valmistus oli lopetettu jo aiemmin.[5]
1980-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1988 perustettiin Hankkija-Maatalous, joka otti edustamansa Massey-Fergusonin rinnalle myyntiin Sampo-Rosenlewin leikkuupuimurit.
1990-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sampo Rosenlew 2000 -leikkuupuimurisarjaa alettiin valmistaa vuonna 1990.[9]
Vuonna 1991 tehtaanjohtaja Timo Prihti perusti Sampo-Rosenlew Oy:n ja osti puimuriliiketoiminnan Rauma Oy:ltä.[10]
Teollisuuspesukoneiden suunnittelu ja valmistus aloitettiin 1993 tukemaan kausiluonteista leikkuupuimurimyyntiä.[6] Pian pesukoneista muodostui oma tuoteryhmänsä.[6]
Vuonna 1996 yritys esitteli ensimmäisen Sampo-Rosenlew metsäharvesterimalli SR1046:n.[6]
2000-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisiä keskiraskaita leikkuupuimureita alettiin valmistaa vuonna 2001 Sampo Rosenlew 3000 -sarjan myötä.[11]
2003 yritys aloitti puimurituotannon kehittämisen Algeriassa.[12]
Yritys osti Black Bruin hydraulimoottoriliiketoiminnan Metsolta vuonna 2003 ja muutti nimeksi Sampo Hydraulics Oy. [13]
Sampo-Rosenlew Oy oli osakkaana vuonna 2005 perustetussa Sampo Components Oy:ssa. Yritys valmisti metallirakenteita sekä komponentteja metalliteollisuudelle. Sampo Componentsin toimipaikka ja tuotanto olivat Nakkilassa.
Jali Prihti siirtyi toimitusjohtajaksi vuonna 2009 ja hänen edeltäjänsä Timo Prihti jatkoi hallituksen puheenjohtajana.[14]
2010-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2010 suomalais-algerialainen yhteisyritys CMA-Sampo aloitti leikkuupuimureiden valmistuksen Algeriassa.[15]
Teollisuuspesukoneiden liiketoiminta myytiin vuonna 2011 suomalaiselle Aqua Clean Oy:lle.[6]
Syksyllä 2011 Sampo Rosenlew julkisti 2000-sarjan leikkuupuimurit korvaavat Comia-mallit C4-C8.[16]
Sampo-Rosenlewin valmistamien puimureiden myynti, huolto ja varaosamyynti siirtyvät vuoden 2013 aikana Agrimarketilta Valtran vastuulle.[17] Sampot ovat olleet S-ketjun myynnissä 1970-luvulta asti.[18]
Tammikuussa 2013 CMA-Sampo avasi Algeriassa uuden tuotantolinjan puimuritehtaalle.[12]
Syksyllä 2013 korvattiin Sampo Rosenlew 3000 -leikkuupuimurisarja Comia C10- ja C12-malleilla.[19]
Oman tuotemerkkinsä ohella Sampo-Rosenlew on valmistanut leikkuupuimureita muun muassa amerikkalaiselle John Deerelle (Deere & Company), mikä edusti vuonna 2015 noin kymmentä prosenttia Sampo-Rosenlewin noin 1 400 leikkuupuimurin tuotannosta.[20] Sampo-Rosenlewin jakelu muissa Euroopan maissa siirtyi paria vuotta aiemmin John Deerelle. Samalla Pohjoismaiden jälleenmyyjänä toiminut amerikkalainen AGCO luopui 10 prosentin omistuksestaan Sampo-Rosenlewissä.[21][20]
Maaliskuussa 2016 uutisoitiin intialaisen monialayritys Mahindra Groupin tytäryhtiön Mahindra & Mahindran ostavan 35 prosentin osuuden Sampo-Rosenlewistä ja aloittavan tuotannollisen yhteistyön suomalaisyrityksen kanssa.[22]
Joulukuussa 2016 Sampo-Rosenlew Oy myi koko Sampo-Components Oy:n osakekannan nakkilalaiselle San-Meta Oy:lle. Tuotantotilat ja osa työntekijöistä siirtyivät San-Meta Oy:n palvelukseen. [6]
Sampo Hydraulics oy irtautui konsernista vuonna 2016 ja muutti nimensä Black Bruin Oy:ksi.[23]
Vuoden 2017 lopussa yritys osti metsäkonevalmistaja Logman Oy:n konkurssipesän. [24]
Helmikuussa 2019 Jussi Malmi aloitti yrityksen toimitusjohtajana. Edellinen toimitusjohtaja Jali Prihti jatkoi hallituksen puheenjohtajana.[4]
Marraskuussa 2019 esiteltiin Agritechnica-näyttelyssä yrityksen ensimmäiset hybridiroottoripuimurit Sampo Comia C20 ja C22, 2Roto.[25]
2020-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sampo Rosenlew siirtyi vuonna 2022 kokonaan intialaisomistukseen, kun Mahindra & Mahindra hankki loputkin yhtiön osakkeet omistukseensa. [26]
Deven Kataria on nimitetty Sampo Rosenlewin uudeksi toimitusjohtajaksi 16.4.2023 alkaen.[27]
Tuotteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sampo-Rosenlew Oy:n päätuotteita ovat leikkuupuimurit ja metsätyökoneet.
-
Sampo-Rosenlewin SR2010-leikkuupuimuri. -
Sampo Rosenlewin 3085 Superior -puimuri (2011). -
Sampo-Rosenlewin Comia C8 -leikkuupuimuri (Jyväskylä, 2013).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jussi Malmi nimetty Sampo-Rosenlewin toimitusjohtajaksi sampo-rosenlew.fi. Arkistoitu 19.4.2019. Viitattu 19.4.2019.
- ↑ a b c d Sampo-Rosenlew kauppalehti.fi. Viitattu 27.4.2016.
- ↑ a b Intialainen jättikonserni osti enemmistön suomalaisesta puimuritehtaasta (Ylen uutinen 24.9.2020) yle.fi. Viitattu 2.10.2020.
- ↑ a b Sampo-Rosenlew Oy - Yritys - Sampo-Rosenlew leikkuupuimurit ja metsäkoneet www.sampo-rosenlew.fi. Arkistoitu 28.7.2019. Viitattu 1.8.2019.
- ↑ a b c 60 vuotta kotimaista puimurituotantoa - Porilaisista Comioihin Koneviesti. Viitattu 6.8.2019.
- ↑ a b c d e f Sampo Rosenlew Oy sampo-rosenlew.fi. Arkistoitu 2.8.2009. Viitattu 26.8.2009.
- ↑ Sampo 657 LP-892 LP Konedata. 14.4.2016. Viitattu 1.8.2019.
- ↑ Rosenlew halusi tehdä Suomen ensimmäisen moton 1967 (METSÄKONEIDEN HISTORIA) tekniikkatalous.fi. Viitattu 31.3.2019.
- ↑ Sampo Rosenlew 2020-2025 Konedata. 14.4.2016. Viitattu 1.8.2019.
- ↑ Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 1.8.2019.
- ↑ Sampo 3035-3085 (2001-2006) Konedata. 15.4.2016. Viitattu 6.8.2019.
- ↑ a b Sampo-Rosenlewilla Algeriassa Afrikan ja Lähi-idän ainoa leikkuupuimuritehdas - Ulkoministeriö um.fi. Viitattu 12.11.2019.
- ↑ Black Bruin -hydraulimoottorit Koneviesti. Viitattu 1.8.2019.
- ↑ Jali Prihti: mulle jäi käteen hanttikortti Yle Uutiset. Viitattu 1.8.2019.
- ↑ Sampo Rosenlew - Localization - Products - Sampo-Rosenlew www.sampo-rosenlew.fi. Arkistoitu 12.11.2019. Viitattu 12.11.2019.
- ↑ Sampo Comia C4-C8 (2011-) Konedata. 15.4.2016. Viitattu 1.8.2019.
- ↑ Valtra Oy valtra.fi. Viitattu 18.12.2012.[vanhentunut linkki]
- ↑ Maaseudun Tulevaisuus maaseuduntulevaisuus.fi. Viitattu 18.12.2012.
- ↑ Sampo Comia C10-C12 (2013-) Konedata. 15.4.2016. Viitattu 1.8.2019.
- ↑ a b Sampo-Rosenlew lyttää myyntihuhut 20.8.2015. kauppalehti.fi. Viitattu 27.4.2016.
- ↑ Viikon kaupat: Puimurit lähtevät Eurooppaan. Talouselämä, 30/2013, s. 20–21. Talentum Oyj.
- ↑ Sampo-Rosenlew ja Mahindra yhteistyöhön 31.3.2016. koneviesti.fi. Viitattu 1.4.2016. (suomeksi)
- ↑ Komponenttitoimittajasta järjestelmätoimittajaksi kskauppakamari.fi. Viitattu 1.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Logmanin konkurssipesä Sampo-Rosenlewin omistukseen Koneviesti. Viitattu 1.8.2019.
- ↑ Esittely: Sampo esittelee Agritechnica-näyttelyssä uuden entisiä tehokkaamman Hybrid-leikkuupuimurin Koneviesti. Viitattu 12.11.2019.
- ↑ Puimurivalmistaja Sampo-Rosenlew kokonaan intialaisomistukseen Yle Uutiset. 25.7.2022. Viitattu 17.2.2023.
- ↑ Deven Kataria nimitetty Sampo-Rosenlew Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi Koneviesti. Viitattu 19.4.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sampo-Rosenlew Wikimedia Commonsissa
