Sami Borg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

  Sami Antero Borg (s. 2. huhtikuuta 1965 Helsinki) on suomalainen politiikan tutkija.[1] Borg toimii nykyisin tutkimuspäällikkönä Kunnallisalan kehittämissäätiössä ja hän on myös valtio-opin dosentti Tampereen yliopistossa. Vuosina 1999–2016 hän työskenteli Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston (FSD) johtajana.[2] Borg on toiminut asiantuntijana Ylen vaalilähetyksissä vuodesta 1994 lähtien.[3][4]

Koulutus ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Borg valmistui ylioppilaaksi vuonna 1983, yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi 1989 ja tohtoriksi 1996.[1] Väitöskirjassaan Velvollisuus vaikuttaa hän tutki suomalaisten äänestysosallistumisen perusteluja ja eduskuntavaalien äänestysprosentin laskua.[2]

Borg on työskennellyt Tampereen yliopistossa politiikan tutkimuksen laitoksen projektitutkijana (1990), yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitoksen projektitutkijana (1991–1993), stipenditutkijana (1996–1997) ja suunnittelijana (1997–1998). Vuosina 1993–1996 hän oli Suomen Akatemian tutkimusassistentti ja vuonna 1997 nuorempi tutkija.[1] Borg on ollut Tampereen yliopiston valtio-opin dosentti vuodesta 1998.[2] Hän oli valtio-opin määräaikainen professori 2007–2008.[1] Tutkimuksissaan Borg on käsitellyt erityisesti kansalaisten poliittista osallistumista sekä vaaleja ja äänestyskäyttäytymistä. Hän on yksi Suomen vaalitutkimuskonsortion perustajista.

Borg toimi Kirkon tutkimuskeskuksen toimikunnan jäsenenä tai varajäsenenä vuosina 1997–2016. Hän oli vaalirahoituskomitean asiantuntijajäsen 1997–1998 ja on toiminut muun muassa vaalitoimikunta 2000:n (2000–2001), kansanvalta 2007 -toimikunnan (2004–2005) ja vaali- ja puoluerahoitustoimikunnan (2008–) jäsenenä.[1]

Julkisuudessa Borg tunnetaan parhaiten Yleisradion vaalikommentaattorina. Hän oli ensimmäistä kertaa mukana Ylen tulosillassa vuoden 1994 presidentinvaaleissa. Alkuun hän oli Ylellä radion puolella ja vuodesta 1999 lähtien television puolella[5]. Borg on tullut katsojille tutuksi rauhallisena ja pedanttina asiantuntijana, mutta vuoden 2019 eurovaalien vaalilähetyksessä hän riehaantui laulamaan Suomen voitettua samaan aikaan jääkiekon maailmanmestaruuden.[3]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Borgin isä oli valtio-opin emeritusprofessori Olavi Borg.[4] Sami Borg on naimisissa ja hänellä on viisi lasta.[1] Yksi hänen lapsistaan on tositelevisiotähti ja yrittäjä Sointu Borg.[3]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pertti Pesonen, Risto Sänkiaho & Sami Borg: Vaalikansan äänivalta. WSOY, 1993. ISBN 951-0-19118-3
  • Mittaus päivässä: tutkimus vuonna 1994 julkistetuista Suomen presidentinvaalien kannatusmittauksista. Helsinki: Oikeusministeriö, 1994. ISBN 951-47-9523-7
  • Velvollisuus vaikuttaa: tutkimus suomalaisten äänestysosallistumisen perusteista ja eduskuntavaalien äänestysprosentin laskusta. Tampere: Tampereen yliopisto, 1996. ISBN 951-44-3959-7
  • Puolueet ja edustuksellinen kunnallisdemokratia: tutkimus poliittisesta edustautumisesta ja legitimiteetistä. Tampere: Tampereen yliopisto, 1998. ISBN 951-44-4360-8
  • Borg, Sami (toim.): Suomen demokratiaindikaattorit. Helsinki: Oikeusministeriö, 2006. ISBN 952-466-301-5
  • Hiljaa hyvä tulee: puheenvuoro äänestysprosenteista ja vaaliaktivoinnista. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2008. ISBN 978-952-5514-90-2
  • Borg, Sami & Paloheimo, Heikki (toim.): Vaalit yleisödemokratiassa: Eduskuntavaalitutkimus 2007. Tampere: Tampere University Press, 2009. ISBN 978-951-44-7568-9
  • Borg, Sami (toim.): Muutosvaalit 2011. Helsinki: Oikeusministeriö, 2012. ISBN 978-952-259-171-5
  • Borg, Sami (toim.): Demokratiaindikaattorit 2013. Helsinki: Oikeusministeriö. ISBN 978-952-259-333-7
  • Kuntavaalitutkimus 2017. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2018. ISBN 978-952-349-010-9
  • Borg, Sami & Kestilä-Kekkonen, Elina & Wass, Hanna (toim.): Politiikan ilmastonmuutos: Eduskuntavaalitutkimus 2019. Helsinki: Oikeusministeriö, 2020. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  • Borg, Sami & Koljonen, Kari: Käyttöliittymä vaaleihin. Tutkimus vaalikoneista kansalaisten, ehdokkaiden ja journalismin näkökulmista. Tampere: Tampere University Press, 2020. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  • Kansanvaltaa koronan varjossa. Tutkimusraportti vuoden 2021 kuntavaaleista. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2022. ISBN 978-952-349-085-7
  • Aluevaalitutkimus 2022. Tutkimus Suomen ensimmäisistä aluevaaleista. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2023. ISBN 978-952-349-101-4

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 73. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
  2. ↑ a b c Suomen poliittinen järjestelmä -verkkokirja: Kirjoittajat Helsingin yliopisto. Viitattu 22.9.2015.
  3. ↑ a b c Koskinen, Anu Leena: Vaalikommentaattori Sami Borg pitää kiinni samasta kravattirituaalista, nimeää kolmet elämänsä vaalit, mutta ihan kaikkeen hänkään ei vastaa yle.fi. 12.6.2021. Viitattu 13.6.2021.
  4. ↑ a b Taura-Jokinen, Erja: Kristitty asiantuntija ruotii vaalit koko kansalle Seurakuntalainen.fi. 17.4.2015. Viitattu 22.9.2015.
  5. ↑ Järvinen, Kari: Vaaliasiantuntija Sami Borg saanee taas miljoonayleisön Helsingin Sanomat. 28.1.2024. Viitattu 27.2.2024.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sami_Borg&oldid=22769826”