Samettitatti
| Samettitatti | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Alaluokka: | Agaricomycetidae |
| Lahko: | Boletales |
| Heimo: | Boletaceae |
| Suku: | Kivitatit Xerocomus |
| Laji: | subtomentosus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Samettitatti (Xerocomus subtomentosus, syn. Boletus subtomentosus) on samettilakkinen tattilaji. Se on syötävä, mutta ruokasienenä mitätön sitkeytensä takia. Samettitatti muistuttaa ruskotattia ja kangastattia, jotka ovat samettitatin tavoin syötäviä ja jopa sitä maukkaampia. Samettitattia voidaan käyttää myös värjäykseen, jolloin siitä saadaan oranssia sekä keltaista väriä.
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Samettitatin jalka on pitkä ja tasapaksu, 3–10 sentin pituinen. Väriltään jalka on kellanruskea ja sen pinnalla näkyy epäselvästi punaruskea verkkokuvio. Samettitatin lakki on 5-15 cm leveä, puolipallomainen-kupera. Lakin pinta on samettinen, himmeä ja kuiva. Samettitatin pillistö on nuorena sitruunankeltainen ja vanhana vihertävä. Pillien suut ovat kulmikkaita. Samettitatin malto on valkeaa, leikkuukohdista sinertyvää ja vanhana pehmeää. Itiöpölyn väri on okranrusehtava. Samettitatin haju on heikosti hedelmäinen.
Kasvupaikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Samettitatti kasvaa lehti- ja havumetsissä, puistojen nurmikoilla sekä tunturikoivikoilla. Samettitatti on useiden puiden juurisieni ja todennäköisesti myös lahottaja. Samettitatti kasvaa koko Suomessa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 18.11.2022
- ↑ Luontoportti.com: Samettitatti