Saltatorinen sykekäyrä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sikiön saltatorinen sykekäyrä (engl. saltatory pattern of fetal heart rate) on määritelty maailman synnytyslääkäri- ja gynekologijärjestö FIGO:n (International Federation of Gynaecology and Obstetrics) ja Englannin terveydenhuollon laatujärjestö NICE:n (National Institute for Health and Care Excellence) ohjeistuksissa sellaiseksi kardiotokografiassa (KTG) havaittavaksi muutokseksi, jossa sikiön sydämen sykevaihtelu eli variabiliteetti on enemmän kuin 25 lyöntiä minuutissa.[1] [2] Sikiön sydämen sykevaihtelu tulkitaan normaaliksi, kun se on amplitudiltaan 5–25 lyöntiä minuutissa..[1] [2]

KTG:lla tarkoitetaan sikiön sykkeen ja kohdun supistusten elektronista monitorointia, ja se on eniten käytetty sikiön synnytyksenaikainen tarkkailumenetelmä.[3] [4] Pohjoismaissa käytännössä kaikki sairaaloissa tapahtuvat synnytykset hoidetaan KTG-monitoroinnin avulla. Isossa-Britanniassa sama luku on 90–9 prosenttia ja Yhdysvalloissa 85-90 prosenttia.[5]

Vuonna 1992 Yhdysvalloissa julkaistussa tutkimuksessa O'Brien-Abel ja Benedetti määrittelivät sikiön saltatorisen sykekäyrämuutoksen seuraavasti:

"Sikiön sykevaihtelu amplitudiltaan >25 bpm, kuvion toistuvuus eli oskillatorisuus >6 kertaa minuutissa ja vähimmäiskesto 1 minuutti". [6]

Saltatorisen sykemuutoksen patofysiologiaa ei kunnolla tunneta.[2] Saltatorinen sykemuutos on kirjallisuudessa liitetty kohdussa nopeasti kehittyvään hapenpuutteeseen (hypoksia) sikiöllä, esimerkiksi istukkaan ja napanuoraan kohdun supistusten aikana kohdistuvan, verenkiertoa heikentävän kompression seurauksena.[2] On myös esitetty, että saltatorisen muutoksen aikana sikiön sykkeen perustasoa ja sykevaihtelua säätelevässä keskushermoston autonomisessa hermoston osassa vallitsee epästabiliteetti, joka johtuu altistumisesta hypoksialle.[7] [8] Saltatoriselle sykemuutokselle ominainen, sykevaihtelun korostuneisuutta kuvaava sahaava kuvio johtuisi näin sympaattisen ja parasympaattisen hermoston osan yhtäaikaisesta ja voimakkaasta reaktiosta hypoksian seurauksena.[8]

Nunesin (2014) tutkimusryhmä on todennut, että jos saltatorinen muutos kesti synnytyksen loppuvaiheessa >20 minuuttia, oli sikiöllä kohonnut riski altistua metaboliselle asidoosille.[9] Tutkimusten mukaan >20 minuuttia kestävä saltatorinen sykemuutos on kuitenkin harvinainen löydös.[9] [10]

Tarvonen (2019) julkaisi tutkimusryhmänsä kanssa Neonatology-lehdessä tutkimuksen, jossa sikiön synnytyksenaikaisen saltatorisen muutoksen ja sikiön hypoksian yhteys todennettiin ensimmäisen kerran ihmissikiöillä.[3] Tutkimuksessa havaittiin, että jo >2 minuuttia kestävä saltatorinen sykemuutos KTG-rekisteröinnissä oli yhteydessä korkeaan sikiön napaveren erytropoietiini (EPO)-pitoisuuteen ja verrokkeja matalampiin napaveren pH- ja emäsylimäärä (base excess, BE)-arvoihin syntymähetkellä.[11] On tunnettua, että sikiön kohdussa kokeman hypoksian yhteydessä napaveren EPO-pitoisuus kohoaa ja pH- ja BE-arvot laskevat. [12] [13] [14] Suomalaistutkimuksessa havaittiin myös, että saltatorinen sykemuutos edelsi suurimmassa osassa tapauksia toista tunnettua sikiön ahdinkotilan uhasta varoittavaa sykekäyrämuutosta, veren biokemiallisiin muutoksiin reagoivien kemoreseptoreiden aktivaatiosta johtuvaa ns. myöhäistä sykehidastumaa (engl. late deceleration).[15][16] Näin ollen saltatorinen sykemuutos on sikiötä uhkaavan hypoksian varhainen merkki.[15]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b NICE (The National Institute for Health and Care Excellence): CTG Guidelines 2017 nice.org.uk. Arkistoitu 27.7.2020.
  2. ↑ a b c d Diogo Ayres-de-Campos, Catherine Y. Spong, Edwin Chandraharan, FIGO Intrapartum Fetal Monitoring Expert Consensus Panel: FIGO consensus guidelines on intrapartum fetal monitoring: Cardiotocography. International Journal of Gynaecology and Obstetrics: The Official Organ of the International Federation of Gynaecology and Obstetrics, 2015-10, nro 1, s. 13–24. PubMed:26433401 doi:10.1016/j.ijgo.2015.06.020 ISSN 1879-3479 Artikkelin verkkoversio.
  3. ↑ a b Mikko Tarvonen, Susanna Sainio, Esa Hämäläinen, Vilho Hiilesmaa, Sture Andersson, Kari Teramo: Saltatory Pattern of Fetal Heart Rate during Labor Is a Sign of Fetal Hypoxia. Neonatology, 17.12.2019, s. 1–7. PubMed:31846958 doi:10.1159/000504941 ISSN 1661-7819 Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ Diogo Ayres-de-Campos: Electronic fetal monitoring or cardiotocography, 50 years later: what's in a name? American Journal of Obstetrics & Gynecology, 1.6.2018, nro 6, s. 545–546. PubMed:29793572 doi:10.1016/j.ajog.2018.03.011 ISSN 0002-9378 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  5. ↑ Diogo Ayres-de-Campos, Catherine Y. Spong, Edwin Chandraharan, FIGO Intrapartum Fetal Monitoring Expert Consensus Panel: FIGO consensus guidelines on intrapartum fetal monitoring: Cardiotocography. International Journal of Gynaecology and Obstetrics: The Official Organ of the International Federation of Gynaecology and Obstetrics, 2015-10, nro 1, s. 13–24. PubMed:26433401 doi:10.1016/j.ijgo.2015.06.020 ISSN 1879-3479 Artikkelin verkkoversio.
  6. ↑ N. E. O'Brien-Abel, T. J. Benedetti: Saltatory fetal heart rate pattern. Journal of Perinatology: Official Journal of the California Perinatal Association, 1992-03, nro 1, s. 13–17. PubMed:1560284 ISSN 0743-8346 Artikkelin verkkoversio.
  7. ↑ Chandraharan E. et al. (2018) Physiological CTG - Guideline physiological-ctg.com. Arkistoitu 9.4.2019. Viitattu 7.1.2020.
  8. ↑ a b Niraj Yanamandra and Edwin Chandraharan: Saltatory and Sinusoidal Fetal Heart Rate (FHR) Patterns and significance of FHR ‘Overshoots’ Current Women`s Health Reviews. 31.7.2013. Viitattu 7.1.2020. (englanniksi)
  9. ↑ a b I. Nunes, D. Ayres-de-Campos, A. Kwee, K. G. Rosén: Prolonged saltatory fetal heart rate pattern leading to newborn metabolic acidosis. Clinical and Experimental Obstetrics & Gynecology, 2014, nro 5, s. 507–511. PubMed:25864248 ISSN 0390-6663 Artikkelin verkkoversio.
  10. ↑ Anna Gracia-Perez-Bonfils, Kugajeevan Vigneswaran, Daniel Cuadras, Edwin Chandraharan: Does the saltatory pattern on cardiotocograph (CTG) trace really exist? The ZigZag pattern as an alternative definition and its correlation with perinatal outcomes. The Journal of Maternal-Fetal & Neonatal Medicine: The Official Journal of the European Association of Perinatal Medicine, the Federation of Asia and Oceania Perinatal Societies, the International Society of Perinatal Obstetricians, 13.11.2019, s. 1–9. PubMed:31722586 doi:10.1080/14767058.2019.1686475 ISSN 1476-4954 Artikkelin verkkoversio.
  11. ↑ Tarvonen et. al.: Saltatory FHR Pattern Reseachgate/Neonatology. Dec. 2019.
  12. ↑ Christina A. Herrera, Robert M. Silver: Perinatal Asphyxia from the Obstetric Standpoint: Diagnosis and Interventions. Clinics in Perinatology, 2016-09, nro 3, s. 423–438. PubMed:27524445 doi:10.1016/j.clp.2016.04.003 ISSN 1557-9840 Artikkelin verkkoversio.
  13. ↑ Vanessa E. Torbenson, Mary Catherine Tolcher, Kate M. Nesbitt, Christopher E. Colby, Sherif A. El-Nashar, Bobbie S. Gostout: Intrapartum factors associated with neonatal hypoxic ischemic encephalopathy: a case-controlled study. BMC pregnancy and childbirth, 11.12.2017, nro 1, s. 415. PubMed:29228911 doi:10.1186/s12884-017-1610-3 ISSN 1471-2393 Artikkelin verkkoversio.
  14. ↑ Kari A. Teramo, John A. Widness: Increased fetal plasma and amniotic fluid erythropoietin concentrations: markers of intrauterine hypoxia. Neonatology, 2009, nro 2, s. 105–116. PubMed:18776724 doi:10.1159/000153094 ISSN 1661-7819 Artikkelin verkkoversio.
  15. ↑ a b Mikko Tarvonen, Susanna Sainio, Esa Hämäläinen, Vilho Hiilesmaa, Sture Andersson, Kari Teramo: Saltatory Pattern of Fetal Heart Rate during Labor Is a Sign of Fetal Hypoxia. Neonatology, 17.12.2019, s. 1–7. doi:10.1159/000504941 ISSN 1661-7800 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  16. ↑ D. P. Damron, D. G. Chaffin, C. F. Anderson, K. L. Reed: Changes in umbilical arterial and venous blood flow velocity waveforms during late decelerations of the fetal heart rate. Obstetrics and Gynecology, 1994-12, nro 6, s. 1038–1040. PubMed:7970461 ISSN 0029-7844 Artikkelin verkkoversio.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saltatorinen_sykekäyrä&oldid=22497271”