Salomon Könönen
| Salomon Könönen | |
|---|---|
 Könönen (oikealla) Lontoon olympialaisissa vuonna 1948 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. kesäkuuta 1916 Suonenjoki |
| Kuollut | 21. helmikuuta 1979 (62 vuotta) Kotka |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Uran tiedot | |
| Laji | Juoksu |
| Seura |
Suonenjoen Vasama Kotkan Poliisiurheilijat Kotkan Into |
| Saavutukset | |
| Voitot | 4 Suomen mestaruutta |
Salomo ”Salomon” Könönen (8. kesäkuuta 1916 Suonenjoki – 21. helmikuuta 1979 Kotka[1]) oli suomalainen kestävyys- ja maastojuoksija.
Saavutuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Salomon Könönen sijoittui vuoden 1948 Lontoon olympialaisissa 10 000 metrin juoksussa 9. sijalle. Hän oli kovassa helteessä ainoa suomalainen, joka pääsi maaliin asti.[2]
SM-mitalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kultaa: 10 000 metrin juoksussa vuosina 1947 ja 1948
- Kultaa: SM-maastojuoksussa vuosina 1949 ja 1950
- Hopeaa: 10 000 metrin juoksussa vuonna 1950
- Pronssia: 10 000 metrin juoksussa vuonna 1949 ja 5 000 metrin juoksussa vuonna 1948[3]
Muut voitot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kaivopuiston maratonin (25 km) voitto vuosina 1948 ja 1949 [4]
- Suomen Suurkisojen voitto 10 000 metrillä vuonna 1947[3]
- Turun maratonin voitto 2.10.1949 ajalla 2.28.39,4 (vuoden 1949 maailman nopein aika maratonilla)[4][3]
Maaotteluedustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomi–Ruotsi-maaotteluissa edustajana vuosina 1947 ja 1948 sekä Tšekkoslovakiaa vastaan vuonna 1949[3]
- Ruotsi – muu Pohjola -ottelu vuonna 1947[4]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Salomon Könönen avioitui vuonna 1949 opettaja Greta Mai Wegeliuksen kanssa. Perheeseen syntyi neljä lasta, kaksi poikaa ja kaksi tytärtä. Salomon asui perheineen ensin Tiutisen saaressa ja 1957 alkaen Karhulan Hovilaan rakentamassaan omakotitalossa kuolemaansa asti.
Salomon toimi lähes 30 vuotta huoltopoliisina Kotkan poliisilaitoksella, josta jäi eläkkeelle kesällä 1974 vanhempana konstaapelina.
Salomon oli ahkera marjastaja ja sienestäjä. Hän lenkkeili ja hiihti paljon luonnossa. Myös kotipuutarhan hoito oli hänelle mieluista.
Rintamapalvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Salomon Könönen osallistui suojeluskuntalaisena talvi- ja jatkosotaan, jossa hän toimi muun muassa kaukopartiointitehtävissä. Sotilasarvoltaan hän oli ylikersantti.
Ansiomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sodan 1939–1940 muistomitali miekoilla ja soljella: - Laatokan Karjala (Mannerheim 1940)
- Toisen luokan vapaudenmitali (Mannerheim 1940)
- Pitkärannan Risti (nro 855) Pitkärannan taistelijat ry
- Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan mitali (6.12.1969)
- Valtion virka-ansiomerkki (29.11.1974)
- SVUL:n Kymenlaakson piirin hopeinen ansiomerkki
- Suomen Urheilun hopeinen ansiomitali
- Kotkan voimailijoiden hopeinen ansiomerkki
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Salomon Könönen Olympedia. Viitattu 24.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Urheilumme kasvot, osa 2, s. 881. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1972.
- ↑ a b c d Salomon Könönen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). Viitattu 24.3.2021.
- ↑ a b c Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 152. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- YLE Elävä arkisto: Suomen suurkisat 1947