Salokääpä
| Salokääpä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Silmälläpidettävä |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Tumalliset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Polyporaceae |
| Suku: | Salokäävät Dichomitus |
| Laji: | squalens |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Dichomitus squalens |
|
| Katso myös | |
Salokääpä (Dichomitus squalens) on Suomessa itäpainotteisesti esiintyvä kääpä, joka on määritelty silmälläpidettäväksi lajiksi. Tyypillisesti salokääpää kasvaa myrskyjen tai metsäpalojen vaurioittamissa männyissä, mutta sitä on löytynyt myös vanhoista metsistä kaatuneiden kuusien rungoilta.[1][2]
Salokäävän itiöemä on yksivuotinen ja kasvaa yleensä pileaattisena tai puoliresupinaattisena. Tuoreena kääpä on juustomainen ja muuttuu kuivuessaan luunkovaksi. Valon määrä vaikuttaa salokäävän väritykseen, varjossa se pysyy valkoisena. Valoa saadessaan käävän lakkiin tulee nahanruskeita tai ruosteisen punaruskeita sävyjä ja pillipinta muuttuu vaaleanbeigeksi. Pillit ovat säännöllisen pyöreitä ja melko pieniä, niitä on 4–5 millimetrillä. Salokääpä on tuoksuton ja maistettaessa hapan.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 141-142. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0