Salla Koskela
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Suomi
| |||
| Naisten hiihtosuunnistus | |||
| MM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Krasnojarsk 2017 | viesti | |
 Hopeaa |
Krasnojarsk 2017 | sprintti | |
| Hopeaa |
Krasnojarsk 2017 | keskimatka | |
| Hopeaa |
Krasnojarsk 2017 | sprinttiviesti | |
| Hopeaa |
Kemi 2022 | sprintti | |
| Hopeaa |
Kemi 2022 | takaa-ajo | |
 Pronssia |
Piitime 2019 | viesti | |
| EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Imatra 2017 | viesti | |
| Hopeaa |
Sarıkamış 2019 | keskimatka | |
| Pronssia |
Velingrad 2018 | sprintti | |
| Pronssia |
Sarıkamış 2019 | pitkä matka | |
| Pronssia |
Sarıkamış 2019 | viesti | |
| Pronssia |
Hanti-Mansijsk 2020 | viesti | |
Salla Koskela (s. 7. toukokuuta 1992) on suomalainen hiihtosuunnistaja, joka on voittanut maailman- ja Euroopan-mestaruuden viestissä[1] sekä useita henkilökohtaisia arvokisamitaleja.[2]
Koskela saavutti nuorten MM-kilpailuissa pronssia sprintissä ja viestissä vuonna 2012. Aikuisten arvokilpailuissa hän ylsi mitaleille ensimmäisen kerran vuonna 2017, jolloin hän voitti maailmanmestaruuden ja Euroopan-mestaruuden viestissä sekä saavutti MM-hopeaa sprintissä, keskimatkalla ja sprinttiviestissä.[1] Vuoden 2017 arvokisasijoitukset paranivat alkuperäisistä yhdellä venäläisen Polina Frolovan tultua hylätyksi dopingin käytön vuoksi.[3] Vuoden 2019 MM-kilpailuissa hän saavutti Mirka Suutarin ja Milka Reposen kanssa pronssia viestissä sekä sijoittui pitkällä matkalla neljänneksi.[4][5] Vuoden 2021 MM-kilpailuissa Koskela sijoittui keskimatkalla neljänneksi, takaa-ajossa seitsemänneksi ja sprintissä yhdeksänneksi.[6] Vuoden 2022 MM-kilpailuissa hän sijoittui sprintissä ja takaa-ajossa toiseksi, keskimatkalla kuudenneksi ja sprinttiviestissä viidenneksi.[7]
EM-kilpailuissa 2018 Koskela saavutti pronssia sprintissä[8] ja EM-kilpailuissa 2019 hopeaa keskimatkalla[9] sekä pronssia pitkällä matkalla[10] ja viestissä.[11] EM-kilpailuissa 2020 Koskela saavutti Tuuli Suutarin ja Marjut Turusen kanssa pronssia viestissä sekä sijoittui seitsemänneksi sprintissä ja pitkällä matkalla. Keskimatkalla hän keskeytti.[12][13][14][15]
Koskela edustaa seuratasolla hiihtosuunnistuksessa Lounais-Hämeen Rastia[1] ja maastohiihdossa Keravan Urheilijoita[16].
Koskela on kirjoittanut ylioppilaaksi Vuokatin urheilulukiosta ja opiskelee metsätieteitä Itä-Suomen yliopistossa.[17]
Suomen Olympiakomitea valitsi Koskelan syksyllä 2017 vuoden opiskelijaurheilijaksi.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Kallikari, Merja: Koskela luottaa vauhtiinsa. Turun Sanomat, 15.12.2017, s. 26.
- ↑ Salla Koskelalle EM-hopeaa keskimatkalta Kestävyysurheilu.fi. 9.2.2019. Arkistoitu 9.2.2019. Viitattu 9.2.2019.
- ↑ Kilpailijan dopingkäry kirkasti Koskelan hiihtosuunnistusmitalit Karjalainen. 4.7.2017. Arkistoitu 6.1.2018. Viitattu 5.1.2018.
- ↑ Suomen naiset voittivat hiihtosuunnistuksen MM-pronssin 24.3.2019. Yle. Viitattu 7.4.2019.
- ↑ Linnainmaa avasi Suomen mitalitilin hiihtosuunnistuksen MM-kisoissa 20.3.2019. Yle. Viitattu 7.4.2019.
- ↑ Program – results World Ski Orienteering Championships Estonia 2021. Viitattu 12.3.2021.
- ↑ Results & Online - WSOC 2022 wsoc2022.com. Viitattu 20.4.2022. (englanti)
- ↑ Teiskonlahti, Kirsi: Salla Koskela EM-pronssille hiihtosuunnistuksessa – Miehissä mitali jäi muutaman sekunnin päähän 3.2.2018. Yle. Viitattu 9.2.2019.
- ↑ Salla Koskela hiihtosuunnisti EM-hopeaa Turkissa 8.2.2019. Yle. Viitattu 9.2.2019.
- ↑ Flunssainen Koskela hiihtosuunnisti EM-pronssia 10.2.2019. Yle. Viitattu 11.2.2019.
- ↑ Suomelle hiihtosuunnistuksen naisten EM-viestipronssia Keskisuomalainen. 11.2.2019. Viitattu 12.2.2019.
- ↑ Hopeaa ja pronssia EM-viesteissä 15.3.2020. Suomen Suunnistusliitto. Viitattu 16.3.2020.
- ↑ Kotro kolmas hiihtosuunnistuksen EM-sprintissä 10.3.2020. Suomen Suunnistusliitto. Viitattu 16.3.2020.
- ↑ Kotro neljäs EM-hiihtosuunnistuksen pitkällä matkalla 14.3.2020. Suomen Suunnistusliitto. Viitattu 16.3.2020.
- ↑ Turunen neljäs hiihtosuunnistuksen EM-keskimatkalla 11.3.2020. Suomen Suunnistusliitto. Viitattu 16.3.2020.
- ↑ Kaudelle 2019–2020 tehtiin 78 seuramuuttoa - Hiihtoliitto www.hiihtoliitto.fi. Arkistoitu 14.8.2020. Viitattu 14.6.2019.
- ↑ Katriina Reijonen: Huippu-urheilijan kesä huipentuu mattolaiturille. Loimaan Lehti 7. kesäkuuta 2018, Suvilehti s. 15. Loimaa: Priimus Media.