Salainen ase
Salainen ase | |
---|---|
Elokuvan juliste. |
|
Ohjaaja |
Erkki Uotila Theodor Luts |
Käsikirjoittaja |
Antti Metsalo Eero Pursi Tauno Luoto |
Tuottaja | Theodor Luts |
Säveltäjä | Pekka Attinen |
Kuvaaja | Eino Kari |
Leikkaaja | Eino Kari |
Pääosat |
Joel Asikainen Ensio Jouko Eija Karipää Erkki Uotila |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Fenno-Filmi |
Ensi-ilta | 1. tammikuuta 1943 |
Kesto | 102 minuuttia |
Alkuperäiskieli | suomi |
Budjetti | 1 821 390 mk[1] |
Seuraaja | Varjoja Kannaksella |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Salainen ase on suomalainen vakoiluelokuva vuodelta 1943. Se on ensimmäinen Fenno-Filmin kahdeksastatoista näytelmäelokuvasta. Jatkosodan aikana erittäin vaikeissa oloissa valmistunut teos kertoo useiden salanimien taakse verhoutuneesta vakoilijasta Toinista, joka joutuu vaikeaan valintatilanteeseen ihastuttuaan vastapuolella operoivaan mieheen.
Teos on Fenno-Filmin vakoilutrilogian ensimmäinen osa, toinen on Varjoja Kannaksella ja kolmas Hiipivä vaara.
”Salainen ase on puhdas jännityselokuva, joka omassa luokassaan kohoaa suorastaan kansainväliselle tasolle”, Helsingin Sanomien Paula Talaskivi hehkutti arviossaan.[2]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Useiden salanimien taakse kätkeytynyt Toini Salonen saapuu Suomeen ja matkaa Turusta Helsinkiin, missä hän ottaa pestin insinööri Rautavuoren sihteerinä tarkoituksenaan urkkia tämän salaisia piirustuksia. Suomen Vientipuun yövartija surmataan tuhopolton yhteydessä. Toimistopäällikkö Pulkkinen kertoo toimittaja Erkki Karille vartijan olleen hänen isänsä.
Toinin pomo on muuan Rosenberg, jonka miehet yrittävät polttaa Yhdistyneiden Sahojen lautatarhan. Paikalta löytyy Toinin huivi, jonka ansiosta Erkki Kari pääsee Toinin jäljille. Hän kutsuu Toinin viettämään ravintolailtaa, myös Pulkkinen on mukana. Pulkkinen huomioi ristiriitaisuudet Toinin henkilöhistoriassa tämän kertoessa elämästään. Kari ja Toini ihastuvat toisiinsa.
Vakoilijat tunkeutuvat Rautavuoren toimistoon. Toini on antanut heille kassakaapin numeroyhdistelmän. Hän tulee katumapäälle ja yrittää varoittaa insinööriä – liian myöhään. Konnat onnistuvat ryöstämään insinöörin piirustukset. Toiniin alkaa kohdistua yhä vahvempia epäluuloja. Käy myös ilmi, että Toini ja Pulkkinen ovat sisaruksia.
Toini kertoo poliisille Karikosken sillan räjäytyssuunnitelmasta, poliisi tekee suunnitelmat tyhjiksi. Lopussa vakoilijat kaappavat Toinin ja yrittävät paeta, mutta jäävät kiinni Toinin ansiosta. Erkki Kari ja Toini kihlautuvat.[3]
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eija Karapää | … | Toini Pulkkinen, Tanja Bulkova, Miss Smith, Toini Salonen |
Joel Asikainen | … | Erkki Kari |
Erkki Uotila | … | Pulkkinen |
Ensio Jouko | … | vakoilupomo Rosenberg |
Arvi Tuomi | … | Rautavuori |
Matti Lehtelä | … | Laaksonen |
Urho Westman | … | Miška, 1. agentti |
Erkki Salin | … | 2. agentti |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fenno-Filmi tuotti ensimmäisen elokuvansa poikkeuksellisen vaikeissa oloissa. Alun perin oli tarkoitus kertoa taistelevista sotilaista, jolloin kuvauslupa oli hankittava Päämajasta. Sitä ei herunut, joten elokuvan tapahtumat siirrettiin kotirintamalle. Salaisen aseen budjetti oli niukka, joten suuria filmitähtiä ei voitu käyttää. Eija Karapää oli postin työntekijä, jolla oli hieman kokemusta elokuvatyöstä.[3]
Eino Karin laboratorioon osui pommi 8. marraskuuta 1942, mutta Salaisen aseen raakafilmit säilyivät kuin ihmeen kaupalla. Sama pommikone jatkoi matkaansa kaakkoon ja pudotti pommin Helsingin Viiskulmassa sijainneen elokuvateatteri Tivolin edustalle. Pommi surmasi lastennäytännöstä poistuvaa yleisöä.[3]
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Salainen ase sai hyvän vastaanoton. Sen juonta pidettiin johdonmukaisena ja jännityselokuvana se arvioitiin suorastaan ”kansainväliselle tasolle”. Ohjaajat saivat niin ikään kiitosta. Elokuvan tekotapaa pidettiin ”tuoreena ja rohkeana”. Negatiivista kritiikkiä elokuva sai lähinnä juonen epäuskottavuuksien osalta.[3]
Julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Salainen ase on julkaistu DVD:nä yhdessä vakoilutrilogian muiden osien kanssa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen kansallisfilmografia 3. Suomen elokuva-arkisto 1993, ISBN 951-37-1019-X.
- Elonet